Hämäränsäteet ovat ilta- tai aamuhämärän taivaalle piirtyviä pitkiä tummia säteitä. Ne syntyvät kun horisontin tuntumassa olevat pilvet osittain varjostavat ylemmäs ilmakehään paistavan Auringon valoa. Varjostavat pilvet saattavat olla näkymättömissä horisontin takana. Aurinko on hämäränsäteiden esiintyessä horisontin alapuolella.
Hämäränsäteet ja vastahämäränsäteet ovat yksi ja sama ilmiö, mutta ne on eroteltu omiksi ilmiöikseen koska niiden näkymisessä on eriaikaisuutta. Auringon laskettua ensimmäisenä ilmestyvät vastataivaalle vastahämäränsäteet. Auringon edelleen laskiessa ne venyvät kohti Auringon puoleista taivasta muodostaen koko taivasta halkovan hämäränsäteiden kimpun. Lopussa havaittavissa on pelkät Auringon puoleisen taivaan hämäränsäteet.
Hämäränsäteet näkyvät selkää taivasta vasten kun taas ruskosäteet piirtyvät keski- tai alapilvien alapinnan ruskoon. Ruskosäteet voivat esiintyä myös kun Aurinko on horisontin päällä. Pilvisäteet puolestaan ovat tavallisia päivätaivaalla näkyviä ilmakehään piirtyviä pilvien varjoja, joihin ei liity ruskon värejä.
Aurinko laskee yleensä sen verran nopeasti että kameran on paras välittömästi saatavilla jos aikoo ehtiä kuvata hämäränsäteet. Kesällä tosin on mahdollista nähdä pitkäkestoisia hämäränteitä kun Aurinko pysyttelee pitkiä aikoja sopivalla korkeudella horisontin alapuolella.

Ukkospilven yläosan varjostuksesta syntyneet hämäränsäteet. Kuva Aki Taavitsainen.

Hämäränsäteet ilmenevät tässä lähinnä yhtenä leveänä säteenä, joka kuvassa nousee yläoikealle. Ilmiö jatkui vastapuolelle taivasta vastahämäränsäteiksi. Kuva Jari Luomanen.

Kesällä 2011 Eritreassa purkautuneen Nabro-tulivuoren aiheuttamaa tulivuoriruskoa ja hämäränsäteitä Saksassa. Kuva Daniel Eggert.

Talvella hämäränsäteet voivat joskus piirtyä helmiäsruskoon. Tällöin Aurinko on huomattavasti normaalitilannetta matalammalla ja taivas pimeämpi. Kuva Marko Riikonen.
Vastahämäränsäteet on aina hyvä bongaus. Hieno setti!