Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Useita halomuotoja - 4.5.2021 klo 21.00 Rovaniemi Observation number 98243

Visibility II / V

Yläkuperat Parryt eivät ole itsestäänselvyys. Kun illalla auringon tehdessä laskua oli ihan hyvä 22° ylläsivuava, otin pinoa ajatuksena toistaa aiemmin talvella tekemäni yläkuperan Parryn saalistus. Mutta eipä tullut pinoon Parrya. Tässä on 43 ruutua 10s välein. Kellonaika ei havainnon kellonaika, heitin kuvat jo menemään ja vain tämä pino jäi. Aurinko oli hyvin matalalla, muutamassa asteessa.

- - - - - - - - -

Lisätty toinen pino (kuvat 2 ja 3) jossa 215 kuvaa kellonajalla 2113-2149, auringon korkeudella 4.0-1.3°. Kommentissa antamani 205 kuvaa oli väärä.

Lisätty vielä yksi 55 ruudun pino siitä kohdasta jossa kirkkaampi pilvi kulki ohi, kuvat 4-8. Klo 2136-2145 sun elev 2.2-1.6°. Kuvat 4-5 brg-menetelmää vähän eri arvoilla, 6-8 peilattuja pinoja, ensin naturelli, sitten bgr ja viimesenä usm.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • 22° rengas info

      22° rengas on 22 asteen säteinen rengas valonlähteen ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa.

      Silloin tällöin 22° renkaan sisäpuoli on silmiinpistävän tumma. Näin käy kun halon aiheuttavat jääkiteet ovat optisesti hyvälaatuisia, jolloin ne eivät sirota juurikaan valoa renkaan sisäpuolelle.

      Talvella 22° rengas on mahdollista löytää varsin usein lumihangelta, missä se näkyy yleensä verraten harvojen kiteiden muodostamana spektrivärien kimalluksena. Sitä ei kannata sekoittaa väreiltään vieläkin näyttävämpään 46° renkaaseen, joka lumihangella on myös varsin tavallinen.

      Ulkovalaisimilla jääsumussa näkyvä 22° rengas ilmenee kolmiulotteisena sikarimaisena pintana, joka koostuu lukemattomien kiteiden välkähdyksistä. Lumen pinnalla tästä sikarista nähdään leikkauspinta, jolloin 22° rengas voi katsojan ja valon keskinäisestä sijainnista riippuen olla hyvin omituisen näköinen. Yleensä ulkovalaisimet ovat liian korkealla pinta-22° renkaan havaitsemiseksi ja siksi sen yleensä joutuu luomaan omalla valaisimella. 

      22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi taivaalla havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa. 

       

      Yläpilveen syntynyt, osittainen 22° rengas Kuun valossa. Kuva Eetu Saarti.

       

      22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Täysi 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      22° rengas lumen pinnalla, yllä yksittäisessä kuvassa, alla 97 kuvan pinossa. Pintahalot osoittautuvat tyypillisesti pettymykseksi yksittäisissä ruuduissa. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten käy ilmi ylemmästä kuvasta, jossa se muodostaa lumelle suljetun silmuka. Alla kaavio selvittää miksi näin käy: ulkovalaisimilla 22° rengas on teoriassa sikarin muotoinen kolmiulotteinen pinta ja lumen pinnalla näemme tästä sikarista leikkauksen, joka kaaviossa on kuvattu punaisella. Lampun ja havaitsijan keskinäinen sijainti määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kaavio Walt Tape.    

       


      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten tässä kuvassa näkyy. Ylempänä oleva kaavio selvittää tilannetta. Vaihtamalla kaaviossa lampun ja havaitsijan paikkaa, päästään lähemmäksi tässä kuvassa ilmenevää tilannetta. Lampun ja havaitsijan keskinäinen asema määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Lumen tai jään pinnalla näkyvä 22° rengas on silloin tällöin toispuoleinen, kuten tässä kuvassa. Kyse ei ollut siitä että toisella puolella ei olisi ollut sopivia jääkiteitä, sillä ilmiö näkyi samanlaisena kaikialla jäällä. Toispuoleisuuden voi selittää sillä, että pinnalle kasvaneet jääkiteet osoittavat kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan. Kuva Marko Riikonen.

    • Auringonpilari info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

    • 22° ylläsivuava kaari info

      22° ylläsivuava kaari on suoraan Auringon päällä näkyvä värillinen kaari. Yleensä se nähdään 22° renkaan kanssa, jota se sivuaa.

      22° ylläsivuavan kaaren muoto vaihtelee Auringon korkeuden mukaan. Matalalla Auringolla se on melko jyrkkä V-muoto. Korkealla Auringolla 22° yllä- ja allasivuavat kaaret muodostavat yhden kokonaisen halon, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla Auringolla täysin rengasmainen. Suomessa Aurinko tai Kuu ei kuitenkaan nouse niin korkealle, että täysin rengasmainen 22° sivuava kaari olisi mahdollinen.

      Sivuavat kaaret eivät luonnossa ole useinkaan edellä kuvatun ideaalitapauksen kaltaisia. Esimerkiksi matalalla Auringolla ylläsivuava kaari saattaa selkeän V-muodon sijaan näkyä pelkkänä kirkastumana 22° renkaan yläosassa.

      22° yllä- ja allasivuava kaari yhtyvät teoriassa jo valonlähteen korkeudella 29 astetta. Alhaisin valonlähteen korkeus millä täydet sivuavat on luonnossa valokuvattu on 40 asteen tuntumassa. Useimmiten vielä 50 asteen korkeudellakin - mikä on suurinpiirtein kesäauringon keskipäivän korkeus Etelä-Suomessa - yllä- ja allasivuava kaari näkyvät erillisinä.

      Hyvin korkealla Auringolla esiintyvä renkaan muotoinen 22° sivuava ei eroa muodoltaan 22° renkaasta, mutta vahvoja viitteitä sen osuudesta ilmiöön antaa renkaan epätavallisen suuri kirkkaus ja terävyys.

      Talvella jääsumussa näkyy joskus ulkovalojen tuottamia pilareita jotka päästään haarautuvat V-muodoksi. Nämä ovat 22° ylläsivuavia kaaria.

      Kirkkaan ulkovalaisimen alla on mahdollista seurata 22° sivuavan valonlähteen korkeudesta riippuvaa muodonmuutosta liikkumalla lähemmäksi ja kauemmaksi valosta. Halo ilmenee lampun valossa kauniina, erillisistä kiteistä muodostuneena kolmiulotteisena pintana.

      22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa. Vuoden lämpimämmällä puolisikolla on hyvä olla tarkkana ettei sekoita sitä ylempään 23° parheliaan, joka lämpöaaltojen aikaan on 22° sivuavaa kaarta yleisempi halo.

       

      Matalan Auringon 22° ylläsivuava kaari. Kuva Arja-Sisko Airila.

       

      Matalan auringon 22° ylläsivuava kaari. Näkyvillä on myös pilari ja heikot sivuauringot sekä hyvin heikosti 22° rengasta. Kuva Jouni Reivonen.

       

      Auringon päällä näkyvät 22° ylläsivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Jari Luomanen.  
       

      Jääsumuun muodostunut täysi 22° sivuava kaari Kuun ympärillä. Näkyvillä on myös muita haloja. Ylä- ja alakoverat Parryn kaaret ovat tiiviisti kiinni 22° sivuavassa ja lähinnä vain kirkastavat sitä. Niiden voi kuitenkin havaita heikosti erkanevan 22° sivuavasta kaaresta. Kuva Jukka Ruoskanen. 

       

      Toiselta puolelta täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas. Kuva Marko Riikonen.

       

      Täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Tämä rengas hyvin korkealla taivaalla olleen Kuun ympärillä lienee terävyytensä perusteella 22° sivuavan kaaren dominoima. Kuva Marko Riikonen.

       

      Silloin tällöin jääsumuun syntyvät ulkovalojen pilarit jakautuvat päistään V-muotoon. Kyse on 22° ylläsivuavasta kaaresta. Kuva Veijo Timonen.

       

      Simulaatiot 22° sivuavista kaarista viidelle valonlähteen korkeudelle. Kun valonlähde nousee yli 75 asteen, 22° sivuava kaari on renkaan muotoinen. Viivalla on piirretty 22° rengas ja horisontti. Oikeassa alakulmassa on simulaatioissa käytetty kide sekä  22° sivuavan kaaren valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • 46° ylläsivuava kaari info

      46° sivuava kaari jakautuu yllä- ja allasivuavaan osamuotoon. 46° ylläsivuava kaari on aurinkoon nähden kovera laaja-alainen kaari. Sen erottaminen 46° renkaasta ei ole aina ongelmatonta.

      Ongelmaa ei tietenkään ole jos 46° rengas ja 46° ylläsivuava kaari näkyvät selkeästi toisistaan erillään. Yleensä kuitenkin näkyvillä on vain yksi halo. Tällöin ensimmäinen seikka johon kannattaa kiinnittää halossa huomiota on halon värikkyys ja terävyys. 46° ylläsivuava on aina värikylläisempi ja terävämpi kuin 46° rengas joka on väreiltään hailakka ja muutenkin diffuusimpi.

      Toinen huomioitava seikka on 22° ylläsivuava kaari. 46° ylläsivuava -tulkinta on vahvoilla jos halonäytelmässä on terävä 22° ylläsivuava kaari. Jos kuitenkin 22° ylläsivuava on epämääräinen, tällöin halo 46 asteen etäisyydellä on ennemminkin 46° rengas. Tämä on nähtävissä tietokonesimulaatioissa: samat jääkiteet jotka epävakaan leijailuasennon seurauksena tuottavat heikosti kehittyneen 22° ylläsivuavan kaaren synnyttävät 46° renkaan  - eivät 46° ylläsivuavaa. Simulaatioista ilmenee, kuinka jääkiteiden heilahtelun lisääntyessä 46° ylläsivuava kaari muuttuu huomattavasti aiemmin 46° renkaaksi kuin 22° sivuava kaari muuttuu 22° renkaaksi. Suora päättely 22° ylläsivuava kaari = 46° ylläsivuava kaari, ei siis toimi, on myös katsottava kuinka kehittynyt 22° ylläsivuava kaari on.  

      Läheskään aina kategorisointia ei kuitenkaan kaikista neuvoista huolimatta pysty tekemään ja on makuasia merkitseekö rastin 46° ylläsivuavan, 46° renkaan vai molempien ruutuun. Tämä epävarmuus on odotettavissa haloilta jotka vaihettuvat tasaisesti toisikseen jääkiteen leijailuasennon epävakauden mukaan.

      46° ylläsivuava kaari sivuaa aina zeniitinympäristön kaarta. Molemmat halot katoavat kun Aurinko nousee 32 astetta korkeammalle. 46° rengas on zeniitinympäristön kaaresta erillään matalammilla Auringon korkeuksilla kuin noin 16 astetta ja suuremmilla kuin noin 29 astetta. 

      46° ylläsivuavan kaaren voi Suomessa nähdä noin 5-10 kertaa vuodessa.

       

      Halonäytelmä yläpilvissä 46° ylläsivuavalla kaarella. Lievä intensiteentin lisäys 46° ylläsivuavan kaaren yläosassa saattaa olla heikon zeniitinympäristön kaaren aikaansaamaa. Kuva Jari Luomanen. 

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° ylläsivuava kaari että 46° rengas. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. 46° ylläsivuavassa kaaressa se sensijaan on aina kiinni . Kuva Olli Sälevä.

       

      46° ylläsivuava kaari ja 46° rengas ovat selkeitä tässä kirkkaalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä. Lamppua vastapäätä kuvan yläosassa näkyy sekä diffuusit että Trickerin vasta-aurinkokaaret. Ympäristön ulkovalaisimista nousee pilareita, joista monet ovat jakautuneet päistään merkkinä 22° ylläsivuavasta kaaresta. Kuva Marko Riikonen.

       

      Simulaatiot täydellisesti kehittyneistä 46° sivuavista kaarista. 46° ylläsivuava kaari on aina valonlähteeseen nähden kovera kaari, eikä sitä näy valonlähteen ollessa yli 32 asteen korkeudella. 46° allasivuava kaari on valonlähteeseen nähden kupera kaari noin 50° korkeudelle saakka. Suuremmilla valonlähteen korkeuksilla sen muoto on valonlähteeseen nähden kovera. Viivalla on piirretty 46° rengas ja horisontti. Simulaatio-ohjelma HaloPoint. 

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • Tunnistamaton info

      Tunnistamaton, erikoinen, outo halomuoto. Jos ylläpito tunnistaa kohteen, lisätään se tunnistus ja poistetaan tämä ilmoitus havainnosta.

      Hyvin harvoin voi löytyä kokonaan uusi halo, jolloin sen havainto pysyy luokassa "tunnistamaton", kunnes kohde saa nimen tai työnimen.

Comments: 15 pcs
Mikko Peussa - 8.5.2021 klo 11.38 Report this

Miten tulkitset tuon Moilasen kaaren alueen? Luurilla kun katsoo kuvaa, niin näyttäisi sekin olevan mukana, vai onko vaan jotain pilvikuitua?

Marko Riikonen - 8.5.2021 klo 12.09 Report this

Yläpilvi-Moila kieltämättä tässä kävi mielessä sen verran että tuli kollegoillekin kirjoitettua ennen tänne laittoa. Ensinnäkin havaitessa ihmettelin, kun 22° renkaan sisäpuolelta kulki kirkkaampi pilvi, että häh, onko siinä näkyvä pilari itse asiassa jakautunut kaareksi. Kun sitten pinosin olin jo unohtanut koko asian, mutta kuinka ollakaan samasta kohtaa pomppasi esiin tämä Moilanen-ehdotelma. Tässä on pinottu juuri se kohta jossa pilvi meni. Vähän pidemmässä pinossa näkyi itse asiassa selvempi V br:ssä, mutta -- köhin -- sattuneista syistä kaikki kuvat on pysyvästi tuhottu. Yritin tuossa pelastaa kortilta kun Jia Haolta tuli varovaisen Moila-myönteistä palautetta, mutta kuvat ovat sökönä. Ainoastaan tämä pikku kuva on jäljellä.

No, mutta näin se menee. Tämä ei vielä riitä, mutta ehkä tulevaisuudessa yläpilvi-Moilasia tullaan näkemään todistusvoimaisesti. Lascarin näytelmässä oli omasta mielestäni varma tapaus, tosin Lefan mielestä se on Lascarin eksoottisia haloja. Mutta Lefa ei ollut paikalla eikä nähnyt sitä terävää V-muotoa joka kuvissa suttaantui. Joten odotellaan vielä. Eikun vaan kaikki pinoten ahkerasti matalan auringon näytelmiä. Ehkä contraileja varsinkin kannattaisi yrittää matalalla auringolla saada asemoitua Moilasen kohdalle.

Marko Riikonen - 8.5.2021 klo 13.00 Report this

Okei, latasin toisen recovery-softan jolla onnistuin nuo pelastamaan kortilta. Joten koska tähän on nyt ollut selvää kiinnostusta, tutkitaan nyt asia kunnolla.

Mikko Peussa - 8.5.2021 klo 13.07 Report this

Hieno juttu. Jo tästä julkaisun kuvasta irtoaa mielestäni BR-käsittelyllä Moilaseen viittaavaa muotoa. Yläpilvi-Moilanen olisi kova juttu!

Eero Karvinen - 8.5.2021 klo 13.22 Report this

Mielestäni tuossa kuvassa on kaksi v-muotoa, joista toinen on 22 renkaan sisällä. Joka tapauksessa hieno ylläsivuava!

Marko Riikonen - 8.5.2021 klo 18.45 Report this

Lisäsin uudesta pinosta kaksi versiota. 205 kuvaa pinossa, valotusta siis 36 minuutin verran. Ylimpään pinoon nähden tässä on kuvia lisää molempiin suuntiin, suurin osa taaksepäin. Ei tuo siitä sen kummemmaksi tokene. Tosi herkkä on usmin arvojen suhteen, mikä ei puolla haloselitystä. Todennäköisesti vain sen ohimenevän pilven tekemän pilarin kirkastuma joka kummittelee halomaisesti kun lukemat säätelee kohdilleen. Otetaan tämä sitten esiin jos jostain muualta tulee yläpilvimoila. Toinen mahdollisuus, noin ihan teoreettisella tasolla, on heijastuksen aiheuttama 22° ylläsivuava kaari.

Reima Eresmaa - 8.5.2021 klo 20.31 Report this

Minuun menisi täydestä Moilasena, mutta samapa tuo. Mutta ainakin 46° ylläsivuavan tähän voisi merkata! 

Tero Sipinen - 8.5.2021 klo 20.45 Report this

Etenkin kakkoskuvassa on selkeä V-kuvio. Joku halo siinä täytyy olla. Tunnistamaton, toistaiseksi :) Onnittelut jonkin sortin harvinaisuudesta.

Marko Riikonen - 8.5.2021 klo 20.49 Report this

Joo kyllä ajattelin että jos tuollainen olisi jääsumussa, heti listassa Moila napottaisi. Pistetäänkö sitten Moila vai Tuntematon listaan? Ylläpidollisesti päätettäköön yllläpidon toimesta.

Tero Sipinen - 8.5.2021 klo 22.31 Report this

Yksipuolisella päätöksellä lisäsin tunnistamattoman. (Ei riitä kompetenssi sen tarkempaan tunnistukseen tässä kohtaa :)

Mikko Peussa - 9.5.2021 klo 00.01 Report this

Kakkoskuvan perusteella menisi jääsumussa heittämällä Moilasena ja ehkä jopa ykköskuvassa. Yläpilvistä kun on kyse, niin minulle ainakin vaikeampi juttu sanoa mitään järkevämpää ;-)

Marko Riikonen - 9.5.2021 klo 10.22 Report this

Tein vielä uudet pinot oletetusta ydinvaiheesta, myös peilattuna.

Petri Martikainen - 9.5.2021 klo 11.31 Report this

No nyt on kyllä jo niin selvä, ettei voine olla artea tai sattumaa. Se tosin hiukan häiritsee, että kaari näyttää aavistuksen epäsymmetriseltä tuossa peilaamattomassa versiossa, mutta se voi johtua pilven epätasaisuudesta. Hieno havis!

Marko Riikonen - 9.5.2021 klo 19.40 Report this

Sain tässä vihdoin aikaseksi simuvertailua kun Kiinasta kyseltiin. Alla olevasta linkistä voi ladata Photoshop-filen ja välkytellä kahta simua kuvan päällä. Ilmeni että 34° kulman kide, joka on siis Moilasen kaaren kide, ei sovi selittämään tätä ilmiötä. Vastaavuus saadaan sensijaan 37° kulman kiteellä. Että siinäkin mielessä se tuntematon oli Sipiseltä oikea veto.

https://drive.google.com/file/d/1-2KZv6uSl963x7Zc2it_hAuvo436rDSm/view?usp=sharing

Marko Riikonen - 12.5.2021 klo 16.32 Report this

Tein 5 kuvan pinoja 150 viimesestä kuvasta. Kuta mielii katsoa, täältä voi ladata:

https://drive.google.com/drive/folders/1SjNDOe1xXAX1-VXvD0pQofgUEuyQSZZO?usp=sharing

FastStone Image Wiever ainakin pystyy niitä pyörittämään animaationa riittävän nopeasti. Animoitua giffiä tai videota ei kannata tehdä, koska laadun pudotus olisi aika varmana liikaa tuolle.

Kyllähän siinä tuollainen V tuntuu jonkin aikaa pysyttelevän pilvien liikkuessa. Tai oikeastaan vain V:n oikeanpuoleinen sakara näkyy.

No, tämä jää nyt tänne Vahdin kerrostumiin hautautumaan, odottelmaan josko joskus jotain samankaltaista näkyisi uudestaan.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.