Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Hesiodus A - 24.3.2021 klo 22.40 Kauhava Observation number 97108

Visibility III / V

Jari Kankaanpää, Lakeuden Ursa

Mare Nubiumin etelärannalta löytyy kuuluisa kaksoiskehä Hesiodus A. Ilmeisesti kahteen osaan hajonneen törmääjän perättäiset iskut ovat synnyttäneet tämän erikoisen "tuplakraatterin". läpimitta on noin 15km. Valaistus oli hyvä, mutta keli ei tämän melko pienen kohteen havainnointiin.

Additional information
  • Havainnon kohde
    • Kuun pinnan yksityiskohta
  • Kohteen nimi
    • Hesiodus A
  • Seeing
    • Keskinkertainen
Technical information

12SCT 3X Barlow & IR-longpass & Asi 174mm

Comments: 3 pcs
Teemu Öhman - 25.3.2021 klo 21.53 Report this

Oletettavasti taas kerran kommenttini katosi matkalla, joten otetaanpa uusiksi:

Onpas erinomainen kuva Kuun komeimmasta tämän kraatterityypin edustajasta! Itse katselin Hesiodus A:ta viimeksi 22.-23.3., kun se oli juuri terminaattorilla.

Tuo ajatus näiden synnystä kahden peräkkäisen törmäyksen seurauksena elää hyvin laajalti, mutta se ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. Näistä käytetään englanniksi yleensä nimeä ”concentric craters”, mikä on surkea nimi, koska se tarkoitti ensiksi ja edelleenkin myös ihan toisella mekanismilla syntyneitä kraattereita. Omassa päässäni olen yrittänyt muistaa kutsua näitä konsentrisesti muokatuiksi kraattereiksi, koska siitä näissä on kyse. Nämä sijaitsevat ~aina merenrannan tuntumassa. Idea onkin, että kraatterin alapuolelleen synnyttämiä rakoja hyödyntänyt tuliperäinen toiminta on aiheuttanut tuon sisärinkulan kohoamisen. Isommille alkujaan tasapohjaisille kraattereille syntyy pohjaan rakoja ja ne pullistuvat kuperiksi, pienemmille kraattereille taas tulee tällainen pohjan ja reunan yhtymäkohtaan syntyvä nätti rinkula.

Jari Kankaanpää - 25.3.2021 klo 23.58 Report this

Kraatterin keskellä olevat maamassat  (sisemmän renkaan rajaama alue) näyttävätkin vulkanismin synnyttämiltä kun niitä tarkastelee LROC:lähikuvista. 

Myös Pitatuksen pohjalla on merkkejä tuliperäisestä toiminnasta kuten koko alueella laajemminkin. Tämä tukee teoriaa Hesiodus A:n tuliperäisestä syntymekanismista.

Toisaalta

Tuollainen pienehkö maljamainen kraatteri synnyttää mielikuvan homogeeniseen materiaaliin räjähtävästä iskusta, jonka seurauksena osa heitteestä puristuu tasaisena vanteena reunavallin sisään sen yläosaan, josta se romahtaa alas muodostaen hiekkakakkumaisen renkaan maljan pohjalle. Eli samantyyppinen mekanismi, kuin isojen kraatterien porrasmaiset terassit, mutta yksinkertaisemmassa muodossa ? 

 

Teemu Öhman - 26.3.2021 klo 20.29 Report this

Juu, sekä Pitatus että Hesiodus ovat nättejä rakopohjaisia kraattereita. Yleensä menee niin, että jos alueelta löytyy jokin merkki vulkanismista, niitä on sitten enemmänkin (rakopohjaiset kraatterit, tummahaloiset kraatterit, nämä konsentrisesti muokatut kraatterit, pyroklastiset kerrostumat, mare-läiskät, jne.).

Kaivautumiskraatteri (transient crater) on koosta riippumatta semmoinen syvyys/läpimitta –suhteeltaan n. 1/3 oleva pyöreähkö malja, ja sen sisäreunaa verhoaa liikkeessä oleva aines, josta iso osa päätyy heitteleeksi. Osa siitä kyllä valuu takaisin kraatteriin, mutta se ei muodosta rinkulaa, vaan leviää pohjalle. Joskus pohjalle valuva aines voi maljakraattereissa muodostaa matalan ja laakea keskuskumpareen (jota ei pidä sekoittaa isompien kompleksikraatterien aitoihin keskuskohoumiin). Tällainen laakea kumpare löytyy mm. Barringer Meteorite Crateristä eli Meteor Crateristä Arizonasta.

Jos tuollainen vannemalli pätisi, sellaisen pitäisi kaiken järjen mukaan löytyä kaikista maljakraattereista. Nämä Hesiodus A:n tapaiset kraatterit ovat kuitenkin suuria harvinaisuuksia, joten sikälikin voisi kuvitella, että jonkinlainen poikkeuksellisempi mekanismi tarvitaan näiden syntyyn. Tämä tuliperäiseen toimintaan liittyvä malli on ollut vallalla jo 70-luvulta, eikä sille vakavasti otettavia kilpailijoita ole löytynyt. Yksityiskohdissaan tuota syntyä ei kyllä täysin ymmärretä.  

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.