Newest observations
-
Turku,Ruissalo, Other storm phenomenon
III
18.10.2021 at 14.15 -
Turku,keskusta ja Ruissalo, Several halo forms
III
18.10.2021 at 14.00 -
Kerava, A fireball at night, brigter than the venus
III
18.10.2021 at 00.28 -
Espoo, A fireball at night, as bright as a full moon
III
18.10.2021 at 00.18 -
Helsinki, Quiet aurora arc
II
17.10.2021 at 21.47 -
Tampere, Active aurora band
III
17.10.2021 at 21.40 -
Kirkkonummi, M31
IV
17.10.2021 at 21.30 -
Rusko, Other storm phenomenon
III
17.10.2021 at 21.09 -
Hankasalmi, Murtoinen, Lucy
I
17.10.2021 at 21.00 -
Mäntyharju, Quiet aurora arc
II
17.10.2021 at 20.30 -
Turku, Other storm phenomenon
III
17.10.2021 at 20.01 -
Turku, A fireball in a twilight sky
III
17.10.2021 at 19.22
Contact information
Visibility III / V
Jari Kankaanpää, Lakeuden Ursa
Janssen is located in the southern highlands of the moon. At the bottom of the 190km diameter crater is a wide crack with side branches. In the picture, north is on the left.
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Taivaanvahti team, E. Bruus and Sasken Finland Oy
© 2011- 2021 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
Hyvä taltiointi Pierre Janssenin
nimikkokraatterista! Huomioni kiinnittyi neljään törmäysjälkeen: Metius, Fabricius, Fabricius A ja ....niin, tuo neljäs? Kuvassa ylävasen, en löydä nimeä mistään, minkä olen käsiini saanut! Mooren kirjassa kraatteri on vanhan oloinen, mutta selkeä. No, ainakin olet saanut siitä hyvän kuvan. Kuoppa voi tietenkin olla myös Nectaris -heitteen tekosia?
Kiitoksia Jari KUUla. Katsottaessa kohtisuoraan LROC:n Lunar globe 3d:llä kuoppa näyttää olevan hyvin vanha kraatteri. Ympäristön nuoremmat iskut ovat nuijineet sen lähes näkymättömiin, eikä sillä näytä olevan nimeä.
Oheisessa linkissä tuo kuvani näkyy paremmin.https://lakeudenursa.fi/kuvitus/upload/2020/11/13/20201113213630-178ec639.jpg
Taas jäi eilinen kommenttini matkalle, mutta nyt se oli jemmassa, joten kokeillaan uudestaan:
Komea kuva Jarilta, ja hyvä huomio Jarilta! Oma kirjasto ei ole nyt käden ulottuvilla, mutta voipi hyvin olla, ettei tuolle ole mitään nimeä tarjottu. Geologisissa kartoissa ainakin sen pinta on tulkittu Janssenin muodostuman osaksi, eli juuri Nectariksen heitteleeksi, joten ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että se olisi Nectariksen sekundäärikraatteri kuten Jari ehdotteli. Monttu on hyvinkin puolitoista kilometriä syvä (riippuu mistä mittaa).
Ei tälle mitään kunnon perustetta ole, mutta jotenkin pikaisesti luotainkuvia katselemalla minulle tulee sellainen fiilis, että itse kraatteri olisi vielä vanhempi, eli prenektarinen, ja sitä sitten tuli peittämään Nectariksen heittele eli Janssenin muodostuma.
Kyllä, hieno havainto! Ei muuten lisättävää edellisiin.