Newest observations
-
Aura, Primary rainbow
III
28.5.2022 at 20.10 -
Kangasala, Primary rainbow
II
28.5.2022 at 19.31 -
Lappeenranta, Primary reflection rainbow
V
28.5.2022 at 19.30 -
Kangasala, One halo form
I
28.5.2022 at 18.59 -
Joensuu, Several halo forms
II
28.5.2022 at 10.21 -
Turku, One halo form
I
27.5.2022 at 16.00 -
Laukaa, One halo form
I
27.5.2022 at 14.50 -
Kangasala, One halo form
I
27.5.2022 at 13.15 -
Joensuu, One halo form
I
27.5.2022 at 12.50 -
Turku, Several halo forms
II
27.5.2022 at 08.30 -
Nousiainen, Reflected sunbeams
III
26.5.2022 at 21.20 -
Rusko, Primary rainbow
III
26.5.2022 at 20.50
Contact information
Visibility III / V
Jari Kankaanpää, Lakeuden Ursa
Janssen is located in the southern highlands of the moon. At the bottom of the 190km diameter crater is a wide crack with side branches. In the picture, north is on the left.
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Skywarden team and E. Bruus.
© 2011- 2022 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
Hyvä taltiointi Pierre Janssenin
nimikkokraatterista! Huomioni kiinnittyi neljään törmäysjälkeen: Metius, Fabricius, Fabricius A ja ....niin, tuo neljäs? Kuvassa ylävasen, en löydä nimeä mistään, minkä olen käsiini saanut! Mooren kirjassa kraatteri on vanhan oloinen, mutta selkeä. No, ainakin olet saanut siitä hyvän kuvan. Kuoppa voi tietenkin olla myös Nectaris -heitteen tekosia?
Kiitoksia Jari KUUla. Katsottaessa kohtisuoraan LROC:n Lunar globe 3d:llä kuoppa näyttää olevan hyvin vanha kraatteri. Ympäristön nuoremmat iskut ovat nuijineet sen lähes näkymättömiin, eikä sillä näytä olevan nimeä.
Oheisessa linkissä tuo kuvani näkyy paremmin.https://lakeudenursa.fi/kuvitus/upload/2020/11/13/20201113213630-178ec639.jpg
Taas jäi eilinen kommenttini matkalle, mutta nyt se oli jemmassa, joten kokeillaan uudestaan:
Komea kuva Jarilta, ja hyvä huomio Jarilta! Oma kirjasto ei ole nyt käden ulottuvilla, mutta voipi hyvin olla, ettei tuolle ole mitään nimeä tarjottu. Geologisissa kartoissa ainakin sen pinta on tulkittu Janssenin muodostuman osaksi, eli juuri Nectariksen heitteleeksi, joten ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että se olisi Nectariksen sekundäärikraatteri kuten Jari ehdotteli. Monttu on hyvinkin puolitoista kilometriä syvä (riippuu mistä mittaa).
Ei tälle mitään kunnon perustetta ole, mutta jotenkin pikaisesti luotainkuvia katselemalla minulle tulee sellainen fiilis, että itse kraatteri olisi vielä vanhempi, eli prenektarinen, ja sitä sitten tuli peittämään Nectariksen heittele eli Janssenin muodostuma.
Kyllä, hieno havainto! Ei muuten lisättävää edellisiin.