Newest observations
-
Helsinki, Jupiter
II
31.7.2021 klo 23.30 -
Utö, Yksi halomuoto
I
31.7.2021 klo 21.34 -
Kurikka, Pääsateenkaari
IV
31.7.2021 klo 18.21 -
Aura, Erikoispilviä
31.7.2021 klo 13.45 -
Pyhäranta, Erikoispilviä
IV
31.7.2021 klo 12.49 -
Nousiainen, Hyvin heikkoja yöpilviä
I
31.7.2021 klo 03.00 -
Lieksa, Jupiter
III
31.7.2021 klo 00.00 -
Paimio, Pääsateenkaari
V
30.7.2021 klo 21.54 -
Turku, Pääsateenkaari
III
30.7.2021 klo 20.30 -
Nivala, Vyörypilvi
IV
30.7.2021 klo 20.00
Contact information
Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki taivaanvahti(at)ursa.fi
Ursa Astronomical Association Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki taivaanvahti(at)ursa.fi
Visibility III / V
Jari Kankaanpää, Lakeuden Ursa
Janssen sijaitsee kuun eteläisellä ylängöllä. Halkaisijaltaan 190km:n kraatterin pohjalla on leveä halkeama sivuhaaroineen. Kuvassa pohjoinen on vasemmalla.
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Taivaanvahti team, E. Bruus and Sasken Finland Oy
© 2011- 2021 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
Hyvä taltiointi Pierre Janssenin
nimikkokraatterista! Huomioni kiinnittyi neljään törmäysjälkeen: Metius, Fabricius, Fabricius A ja ....niin, tuo neljäs? Kuvassa ylävasen, en löydä nimeä mistään, minkä olen käsiini saanut! Mooren kirjassa kraatteri on vanhan oloinen, mutta selkeä. No, ainakin olet saanut siitä hyvän kuvan. Kuoppa voi tietenkin olla myös Nectaris -heitteen tekosia?
Kiitoksia Jari KUUla. Katsottaessa kohtisuoraan LROC:n Lunar globe 3d:llä kuoppa näyttää olevan hyvin vanha kraatteri. Ympäristön nuoremmat iskut ovat nuijineet sen lähes näkymättömiin, eikä sillä näytä olevan nimeä.
Oheisessa linkissä tuo kuvani näkyy paremmin.https://lakeudenursa.fi/kuvitus/upload/2020/11/13/20201113213630-178ec639.jpg
Taas jäi eilinen kommenttini matkalle, mutta nyt se oli jemmassa, joten kokeillaan uudestaan:
Komea kuva Jarilta, ja hyvä huomio Jarilta! Oma kirjasto ei ole nyt käden ulottuvilla, mutta voipi hyvin olla, ettei tuolle ole mitään nimeä tarjottu. Geologisissa kartoissa ainakin sen pinta on tulkittu Janssenin muodostuman osaksi, eli juuri Nectariksen heitteleeksi, joten ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että se olisi Nectariksen sekundäärikraatteri kuten Jari ehdotteli. Monttu on hyvinkin puolitoista kilometriä syvä (riippuu mistä mittaa).
Ei tälle mitään kunnon perustetta ole, mutta jotenkin pikaisesti luotainkuvia katselemalla minulle tulee sellainen fiilis, että itse kraatteri olisi vielä vanhempi, eli prenektarinen, ja sitä sitten tuli peittämään Nectariksen heittele eli Janssenin muodostuma.
Kyllä, hieno havainto! Ei muuten lisättävää edellisiin.