Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Pääsateenkaari - 13.10.2020 klo 16.15 - 13.10.2020 klo 16.30 Jyväskylä Observation number 94227

Visibility IV / V

Aija Heikkilä, Ursa (Etelä-Suomi)

Päivän kuuropilvien seassa näkyi useasti lyhyitä sateenkaaren pätkiä. Töiden jälkeen kiirehdin kuvaamaan kirkasta sateenkaarta, joka päättikin yllättää iloisesti. Ensimmäisen kerran sain havainnon heijastussateenkaarista. Ei huono päivä ollenkaan.

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

    • Sivusateenkaari info

      Sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sivusateenkaari havaitaan lähes aina sitä kirkkaamman pääsateenkaaren kanssa. Sivusateenkaaren uloin väri on sininen/lila ja sisin väri on punainen, pääsateenkaarella värijärjestys on päinvastainen.

      Nämä kaksi sateenkaarta sijaitsevat vastakkaisella puolella taivasta kuin ne aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Pää- ja sivusateenkaaret saartavat teoriassa täydellisinä renkaina havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä. Tavallisesti niiden näkymisen kuitenkin katkaisee horisontti.

      Sivusateenkaari esiintyy teoriassa aina pääsateenkaaren kanssa, mutta joskus kaukainen sadekuuro tai Auringon paiste voi olla rajatunut niin ettei pääsateenkaarta näykään. Toinen poikkeustilanne on silloin kun valonlähde on niin korkealla, että pääsateenkaari on jo horisontin alapuolella, mutta sivusateenkaari yhä horisontin yläpuolella. Pääsateenkaaren säde on 42 astetta, eli se laskee horisontin alapuolelle 42 asteen auringon korkeudella. Sivusateenkaaren säde on 51 astetta.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Auringon puolella taivasta esiintyvät 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Kirkkaan pääsateenkaaren ulkopuolella on himmeämpi sivusateenkaari. Kaarten värit ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva Aki Taavitsainen

       

      Punainen väri kaaren sisäreunalla kertoo että kyse on sivusateenkaaresta. Kuva Mirko Lahtinen.

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Heijastuspääsateenkaari info

      Heijastuspääsateenkaari on harvinainen ilmiö, joka syntyy kun auringon valo heijastuu veden pinnasta. Tavallisesti se havaitaan pääsateenkaaren tyvestä erkanevana lyhyenä pätkänä. 

      Heijastussateenkaaret saartavat teoriassa kokonaisena ympyränä vasta-aurinkopistettä, joka sijaitsee taivaalla Auringon korkeudella sitä vastapäätä. Käytännössä heijastussateenkaarista on nähty vain osia.

      Auringon tason yläpuolella näkyvä osa heijastussateenkaarta syntyy Auringon suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta, alapuolella näkyvä osa sateenkaaren suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta. Yleensä heijastussateenkaaresta nähdään pätkä sen laidoilta. Hyvin harvoin heijastuspääsateenkaari on havaittu ylimmästä osastaan.

      Silloin tällöin heijastuspääsateenkaaren yhteydessä näkyy myös heijastussivusateenkaari, jolle on Taivaanvahdissa oma kategoriansa.

       

      Heijastuspääsateenkaari (nuoli) näkyy pääsateenkaaren juuresta nousevana pystynä kaaren pätkänä. Ulompana vasemmalla on sivusateenkaari, mutta ei sen heijastuskaarta. Kuva Dana Pittauerova.

       

      Pitkä heijastuspääsateenkaari nousee pääsateenkaaren tyvestä. Näkyvillä on myös himmeämpi sivusateenkaari, joka kuvan yläosassa risteää heijastuspääsateenkaarta. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Pää- ja sivusateenkaarten välissä nousee lyhyt pätkä himmeää heijastuspääsateenkaarta. Kuva Tom Eklund.

    • Heijastussivusateenkaari info

      Heijastussivusateenkaari on hyvin harvinainen ilmiö, jonka voi silloin tällöin nähdä heijastuspääsateenkaaren kanssa. Ilmiö syntyy, kun auringon valo heijastuu veden pinnasta.

      Heijastussateenkaaret saartavat teoriassa kokonaisena ympyränä vasta-aurinkopistettä, joka sijaitsee taivaalla Auringon korkeudella sitä vastapäätä. Käytännössä heijastussateenkaarista on nähty vain osia. Auringon tason yläpuolella näkyvä osa heijastussateenkaarta syntyy Auringon suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta, alapuolella näkyvä osa sateenkaaren suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta. Yleensä heijastussateenkaaresta nähdään pätkä sen laidoilta.

       

      Poikkeuksellisen laadukas heijastussateenkaarien esiintymä, jossa näkyvillä ovat niin heijastussivu- kuin heijastuspääsateenkaaret. Nämä on merkitty kuvaan vastaavasti numeroilla 2 ja 4. Tavalliset pää- ja sivusateenkaaret on merkitty numeroilla 1 ja 3. Kuva Panu Lahtinen.

Comments: 9 pcs
Mikko Peussa - 13.10.2020 klo 21.22 Report this

Aivan loistava havainto! Molemmat heijastuskaaret on ilman muuta onnittelun paikka.

Janne Kari - 13.10.2020 klo 21.28 Report this

Upea havainto ja kuvat! Onnittelut, molemmat "heijarit" todellakin harvinaista settiä!

Juha Kinnunen - 13.10.2020 klo 21.47 Report this

Onnittelut, upea havainto ja kuvat!

Näin näitä osittain auton ratin takaa klo 16.20 aikoihin Jyväskylän Kuokkalassa ja sillalla keskustaan, mutta en päässyt liikenteen seasta kuvaamaan. Silmääni otti myös se, että pää- ja sivukaari vaikuttivat 'pohjoispäästään' likimain yhtä kirkkailta.

Tero Sipinen - 14.10.2020 klo 00.26 Report this

Ohoh! En muista ennen nähneeni noin pitkälle kurkottavaa heijastuskaarta? Lakikohtaan ja reippaasti siitä vielä yli. Komea tapaus.

Jani Päiväniemi - 14.10.2020 klo 09.41 Report this

Mahtava havainto! Onnittelut!

Marko Riikonen - 14.10.2020 klo 16.56 Report this

Kuinkahan iso vesistö havaitsijan takana oli?

Aija Heikkilä - 14.10.2020 klo 17.24 Report this

Kiitos kaikille onnitteluista! Kuva on otettu Heinälammella, niin selän takana ovat Palokkajärvi sekä Tuomiojärvi. Lisäksi oikealla vähän sivussa Jyväsjärvi.

Veikko Mäkelä - 15.10.2020 klo 23.10 Report this

Enpä muista, olisinko missään nähnyt heijastuskaaria noin pitkinä.  Jos niitä on näkynyt, kyseessä on ollut lyhyehkö pätkä sateenkaaren juuresta ylöspäin.

Petri Tikkanen - 22.10.2020 klo 10.30 Report this

Terveiset Kaislikkotieltä eli ihan naapurista! Kuvasin tuon saman, mutta en laittanut Taivaanvahtiin, kun en näitä nyt niin ihmeellisinä pitänyt. Nyt laiton nämä tännekin.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.