Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Pääsateenkaari - 31.8.2020 klo 19.30 - 31.8.2020 klo 19.45 Vieremä, Kurenpolvi Observation number 93277

Visibility IV / V

Erikoinen sateenkaari Vieremällä. Yhdestä sateenkaaresta näkyy vain pieni pala, aivan kuin pala liukuisi oikealta vasemmalle päin. Tosiasiassa taitaa olla kuitenkin kyse pilven raosta, josta takaa näkyy pieni pala toista sateenkaarta jostakin kauempaa.

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

    • Sivusateenkaari info

      Sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sivusateenkaari havaitaan lähes aina sitä kirkkaamman pääsateenkaaren kanssa. Sivusateenkaaren uloin väri on sininen/lila ja sisin väri on punainen, pääsateenkaarella värijärjestys on päinvastainen.

      Nämä kaksi sateenkaarta sijaitsevat vastakkaisella puolella taivasta kuin ne aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Pää- ja sivusateenkaaret saartavat teoriassa täydellisinä renkaina havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä. Tavallisesti niiden näkymisen kuitenkin katkaisee horisontti.

      Sivusateenkaari esiintyy teoriassa aina pääsateenkaaren kanssa, mutta joskus kaukainen sadekuuro tai Auringon paiste voi olla rajatunut niin ettei pääsateenkaarta näykään. Toinen poikkeustilanne on silloin kun valonlähde on niin korkealla, että pääsateenkaari on jo horisontin alapuolella, mutta sivusateenkaari yhä horisontin yläpuolella. Pääsateenkaaren säde on 42 astetta, eli se laskee horisontin alapuolelle 42 asteen auringon korkeudella. Sivusateenkaaren säde on 51 astetta.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Auringon puolella taivasta esiintyvät 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Kirkkaan pääsateenkaaren ulkopuolella on himmeämpi sivusateenkaari. Kaarten värit ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva Aki Taavitsainen

       

      Punainen väri kaaren sisäreunalla kertoo että kyse on sivusateenkaaresta. Kuva Mirko Lahtinen.

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Heijastuspääsateenkaari info

      Heijastuspääsateenkaari on harvinainen ilmiö, joka syntyy kun auringon valo heijastuu veden pinnasta. Tavallisesti se havaitaan pääsateenkaaren tyvestä erkanevana lyhyenä pätkänä. 

      Heijastussateenkaaret saartavat teoriassa kokonaisena ympyränä vasta-aurinkopistettä, joka sijaitsee taivaalla Auringon korkeudella sitä vastapäätä. Käytännössä heijastussateenkaarista on nähty vain osia.

      Auringon tason yläpuolella näkyvä osa heijastussateenkaarta syntyy Auringon suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta, alapuolella näkyvä osa sateenkaaren suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta. Yleensä heijastussateenkaaresta nähdään pätkä sen laidoilta. Hyvin harvoin heijastuspääsateenkaari on havaittu ylimmästä osastaan.

      Silloin tällöin heijastuspääsateenkaaren yhteydessä näkyy myös heijastussivusateenkaari, jolle on Taivaanvahdissa oma kategoriansa.

       

      Heijastuspääsateenkaari (nuoli) näkyy pääsateenkaaren juuresta nousevana pystynä kaaren pätkänä. Ulompana vasemmalla on sivusateenkaari, mutta ei sen heijastuskaarta. Kuva Dana Pittauerova.

       

      Pitkä heijastuspääsateenkaari nousee pääsateenkaaren tyvestä. Näkyvillä on myös himmeämpi sivusateenkaari, joka kuvan yläosassa risteää heijastuspääsateenkaarta. Kuva Panu Lahtinen.

       

      Pää- ja sivusateenkaarten välissä nousee lyhyt pätkä himmeää heijastuspääsateenkaarta. Kuva Tom Eklund.

    • Heijastussivusateenkaari info

      Heijastussivusateenkaari on hyvin harvinainen ilmiö, jonka voi silloin tällöin nähdä heijastuspääsateenkaaren kanssa. Ilmiö syntyy, kun auringon valo heijastuu veden pinnasta.

      Heijastussateenkaaret saartavat teoriassa kokonaisena ympyränä vasta-aurinkopistettä, joka sijaitsee taivaalla Auringon korkeudella sitä vastapäätä. Käytännössä heijastussateenkaarista on nähty vain osia. Auringon tason yläpuolella näkyvä osa heijastussateenkaarta syntyy Auringon suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta, alapuolella näkyvä osa sateenkaaren suunnassa tapahtuvasta heijastuksesta. Yleensä heijastussateenkaaresta nähdään pätkä sen laidoilta.

       

      Poikkeuksellisen laadukas heijastussateenkaarien esiintymä, jossa näkyvillä ovat niin heijastussivu- kuin heijastuspääsateenkaaret. Nämä on merkitty kuvaan vastaavasti numeroilla 2 ja 4. Tavalliset pää- ja sivusateenkaaret on merkitty numeroilla 1 ja 3. Kuva Panu Lahtinen.

    • Heijastuneet vastapilvisäteet info

      Heijastuneet vastapilvisäteet ovat valon ja varjon kontrastin synnyttämiä säteitä, joka näyttävät konvergoituvan pisteessä joka on Aurinkoa vastapäätä sen korkeudella.

      Heijastuneet vastapilvisäteet syntyvät kun auringonvalo heijastuu tyynen vesialueen pinnasta. Samalla tavalla syntyneitä Auringon puolella näkyviä säteitä kutsutuaan heijastuneiksi pilvisäteiksi.

      Heijastussäteet ja vastaheijastussäteet voi tunnistaa niiden poikkeavasta geometriasta. Niiden alkupiste ei ole Auringossa, vaan Auringon heijastuskuvan tai sen vastapisteen suunnalla.

       

      Heijastuneet vastapilvisäteet yhtyvät taivaalla pisteessä joka on Aurinkoa vastapäätä sen korkeudella. Kuvassa säteitä tulee tähän vasta-aurinkopisteeseen selvemmin alapuolelta, mutta himmeästi myös yläpuolelta. Alapuoliset säteet ovat kuvaussuunnassa näkyvän vesistön aiheuttamia, yläpuoliset kuvaajan selän takana olevan vesistön aiheuttamia. Kuva Janne Voutilainen.

Comments: 12 pcs
Tero Sipinen - 1.9.2020 klo 00.59 Report this

Mahtava havainto!

Tuo "pala" on pätkä harvinaista heijastuspääsateenkaarta ja harvinaisen tarkasti rajautunut noin lyhyeksi pätkäksi. Tunnisteen perässä olevasta infonapista aukeaa muutama esimerkkikuva siitä, millaisena tämä ilmiö useammin näyttäytyy. Rajautumisen saanee aikaan se, että Aurinko osuu heijastavaan vesistöön vain kapean pilviraon kautta?

Mutta tuo "liukuma". Tulkitsen, että se on sama ilmiö kuin tavallisella sateenkaarella joskus nähtävät "sateenkaaren puolat" eli virallisemmalta nimeltään vastapilvisäteet.

Mutta koska se on heijastuskaaren "puola", silloin olisi kyse heijastuneesta vastapilvisäteestä. Se on vieläkin harvinaisempi ilmiö kuin heijastussateenkaari, mutta jäin miettimään sitä, että tähän asti heijastuneet vastapilvisäteet ovat näyttäytyneet selkeimmin Auringon vastapisteessä ja tässä taas näyttävät olevan kirkkaimmillaan kaukana vastapisteestä??

Ehkäpä kyseessä onkin "vain" heijastuskaaren jatkumo? Tavallinenkin kaari on itseasiassa "kiekko" (oikeasti kartio) joka on reunaltaan kirkas ja siksi mielletään kaareksi. Etenkin matalalla auringolla havaintaan joskus punertuneita sateenkaaria, joissa myös koko kaaren sisäpuolinen osa on punertunut. Niissä tapauksissa on helpompi todeta, että sateenkaari ei ole pelkkä kaari. Joka tapauksessa, tässä tuo heijastuskaaren jatkuminen sisäänpäin on helpompi todeta, koska heijastuskaari on selkeästi rajautunut.

Tero Sipinen - 1.9.2020 klo 01.00 Report this

Ajauduin tässä pähkäilemään, että pitäisikö vastapilvisäteitä (ilman sateenkaarta) ja "sateenkaaren puolia" pitää eri ilmiöinä? Siis sen perusteella, että ilman sateenkaarta "säteet" muodostuvat sirontana pölyyn, ilmankosteuteen tms kun taas sateenkaaren läsnäollessa säteistä vastaa enemmässä määrin samat sadepisarat (eli isommat pisarat kuin pelkkä ilmankosteus) mistä sateenkaarikin muodostuu.

Ehkäpä ilmiöitä ei pidä erotella? Mutta siiinä tapauksessa, tähän pitänee lisätä heijastuneet vastapilvisäteet! Mitäpä ilmakehägurut tuumaavat?

Hieno havainto joka tapauksessa!

Tero Sipinen - 1.9.2020 klo 01.26 Report this

Tuota "sädeproblematiikkaa" miettiessä huomasin, että taitaa olla samanlainen lyhyt kirkastuma myös sivusateenkaaren ulkopuolella ja kun hieman käsittelin kuvaa niin vaikutelma osoittautui oikeaksi. Lisäsin ylläpidollisesti myös sivuheijastuskaaren tunnisteen. Hyvin heikosti se erottuu, mutta siellä se kuitenkin on.

Pekka Huttunen - 1.9.2020 klo 06.23 Report this

Joo, tutkin asiaa ja heijastuksesta tosiaan johtuu. Livenä oli todella hieno. Harmi kun ei parempi kamera ollut mukana. 

Tero Sipinen - 1.9.2020 klo 07.53 Report this

Hyvin näistäkin kuvista näkyy nämä harvinaisuudet. Mutta sattuisiko olemaan tilanteesta sellaista kuvaa, jossa olisi sateenkaaren keskikohta mukana?

Marko Riikonen - 1.9.2020 klo 11.09 Report this

Jos saisi myös kartan jossa näkyy tuo vesistö ja veneen paikka siinä.

Tero Sipinen - 1.9.2020 klo 19.32 Report this

Lisäsin nyt tunnisteen myös heijastuneille vastapilvisäteille.

Aiempi pohdiskelu vastapilvisäteiden ja "sateenkaaren puolien" eroista meni ehkä vähän turhan filosofiseksi kun geometria on kuitenkin sama, oli sirottava aine mitä tahansa.

Taitaa olla aika harvassa havainnot, joissa näkyy samaan aikaan heijastuneet vastapilvisäteet ja sateenkaari. Edes tavallinen kaari, saatika heijastunut :)

Veikko Mäkelä - 4.9.2020 klo 18.40 Report this

Tero: eipä noita vastapilvisäteitä kannata erotella "sateenkaaren puolista".  Sama ilmiö kuitenkin käytännössä. Pikemmin voidaan sanoa, että "sateenkaaren puolat" ovat vastapilvisäteiden erikoistapaus.

Tero Sipinen - 4.9.2020 klo 18.54 Report this

Veikko: samaan päädyin yön yli nukuttuani. Vaikeapa olisikaan aina sanoa, että millaisesta matskusta sironta kulloinkin tapahtuu. Ulkoasussa vaan hämäsi, kun heijastuneet vastapilvisäteet esiintyivät muistikuvissani kimppuna säteitä vastapisteen ympärillä ja tässä säteet olivat kaukana siitä. Mutta kun katseli läpi muut Vahdista löytyvät tapaukset, niin aika kaukaisia säteitä niistäkin löytyi.

Olli Sälevä - 21.11.2020 klo 10.39 Report this

Päivän APOD-kuvassa kuvattuna samanlainen ilmiö. Vastausta ilmiöön lupaillaan jatkossa.

http://www.atoptics.co.uk/fza245.htm

Olli Sälevä - 21.11.2020 klo 18.23 Report this

Korjaus ylläolevaan viestiini. Kyseessähän ei siis ole päivän APOD-kuva, vaan OPOD-kuva.

Pekka Huttunen - 22.11.2020 klo 10.26 Report this

Olli: Niinpä näyttää olevan, samanlainen heijastus. Onko tuokin järveltä otettu kuva? 

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.