Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Harvinaisia halomuotoja - 15.8.2020 klo 13.34 - 15.8.2020 klo 13.42 Juva Observation number 92837

Visibility IV / V

Petri Martikainen, Ursa (Itä-Suomi)

Lämpöaalto toi mukanaan taas pyramidihalot, tosin eipä niistä ehtinyt kauan livenä nauttimaan. Ehdin tallentamaan kameralla vain yhden 30 kuvan pinon 8 minuutin aikana, sen jälkeen tarjolla oli vain perushaloja. Muutenkin pyrat olivat niin heikkoja, että silmämääräisesti hyvä kun pystyi hahmottamaan rinkulan taivaalta. Pinoaminen ja voimakas käsittely saivat taas ihmeitä aikaan.

Pääkuvassa ensimmäiset 21 kuvaa pinottuna, tuplausmattuna ja bg-käsiteltynä. Kakkoskuvassa sama pino suoristettuna ja pinottuna edelleen peilikuvansa kanssa, samat käsittelyt. Kolmosena käsittelemätön pino. Nelosena yksi käsittelemätön kuva pinosta. Viidentenä koko 30 kuvan pino käsiteltynä, lisäkuvat eivät enää parantaneet tulosta. Kuudenneksi lisäsin vielä kuvan, johon käsittelin peilikuvaversiosta peittäjän yläpuolista osaa erikseen, jolloin sain myös 9 asteen renkaan näkyviin.

Kuvissa erottuu 22° ja 46° renkaiden lisäksi pyramidihaloista 9, 18, 20 ja 35 asteen rinkuloita (ruksin ne renkaiksi, oli ne sitten mitä hyvänsä) sekä 23° parhelia. Heti 22 asteen renkaan ulkopuolellakin lienee jotain, mutta turhan epämääräistä tunnistettavaksi. Auringon korkeus 42 astetta.


More similar observations
Additional information
  • Valonlähde
    • Auringonvalo
  • Halon synnyttäneiden jääkiteiden sijainti
    • Yläpilvet
  • Yleiset halomuodot auringonvalo
    • 22° rengas info

      22° rengas on 22 asteen säteinen rengas valonlähteen ympärillä. Usein tästä halosta nähdään vain osa.

      Silloin tällöin 22° renkaan sisäpuoli on silmiinpistävän tumma. Näin käy kun halon aiheuttavat jääkiteet ovat optisesti hyvälaatuisia, jolloin ne eivät sirota juurikaan valoa renkaan sisäpuolelle.

      Talvella 22° rengas on mahdollista löytää varsin usein lumihangelta, missä se näkyy yleensä verraten harvojen kiteiden muodostamana spektrivärien kimalluksena. Sitä ei kannata sekoittaa väreiltään vieläkin näyttävämpään 46° renkaaseen, joka lumihangella on myös varsin tavallinen.

      Ulkovalaisimilla jääsumussa näkyvä 22° rengas ilmenee kolmiulotteisena sikarimaisena pintana, joka koostuu lukemattomien kiteiden välkähdyksistä. Lumen pinnalla tästä sikarista nähdään leikkauspinta, jolloin 22° rengas voi katsojan ja valon keskinäisestä sijainnista riippuen olla hyvin omituisen näköinen. Yleensä ulkovalaisimet ovat liian korkealla pinta-22° renkaan havaitsemiseksi ja siksi sen yleensä joutuu luomaan omalla valaisimella. 

      22° rengas on yleisin haloilmiö, sen voi taivaalla havaita noin 150 päivänä ja yönä vuodessa. 

       

      Yläpilveen syntynyt, osittainen 22° rengas Kuun valossa. Kuva Eetu Saarti.

       

      22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Täysi 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jari Luomanen.

       

      22° rengas lumen pinnalla, yllä yksittäisessä kuvassa, alla 97 kuvan pinossa. Pintahalot osoittautuvat tyypillisesti pettymykseksi yksittäisissä ruuduissa. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Kuva Marko Riikonen. 

       

      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten käy ilmi ylemmästä kuvasta, jossa se muodostaa lumelle suljetun silmuka. Alla kaavio selvittää miksi näin käy: ulkovalaisimilla 22° rengas on teoriassa sikarin muotoinen kolmiulotteinen pinta ja lumen pinnalla näemme tästä sikarista leikkauksen, joka kaaviossa on kuvattu punaisella. Lampun ja havaitsijan keskinäinen sijainti määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kaavio Walt Tape.    

       


      Lampun valossa lumen pinnan 22° rengas ei välttämättä ympäröi valonlähdettä, kuten tässä kuvassa näkyy. Ylempänä oleva kaavio selvittää tilannetta. Vaihtamalla kaaviossa lampun ja havaitsijan paikkaa, päästään lähemmäksi tässä kuvassa ilmenevää tilannetta. Lampun ja havaitsijan keskinäinen asema määrää millaisena 22° renkaan poikkileikkaus ilmenee. Kuva Jarmo Leskinen.

       

      Lumen tai jään pinnalla näkyvä 22° rengas on silloin tällöin toispuoleinen, kuten tässä kuvassa. Kyse ei ollut siitä että toisella puolella ei olisi ollut sopivia jääkiteitä, sillä ilmiö näkyi samanlaisena kaikialla jäällä. Toispuoleisuuden voi selittää sillä, että pinnalle kasvaneet jääkiteet osoittavat kaikki suurinpiirtein samaan suuntaan. Kuva Marko Riikonen.

    • 46° rengas info

      46° rengas on suurikokoinen, yleensä punaisen ja vihreän värityksen hallitsema halorengas. Siitä nähdään tavallisesti vain lyhyitä osia, esimerkiksi zeniitinympäristön kaaren alapuolella.

      46° rengas on sekoitettavissa paljolti samanmuotoiseen 46° ylläsivuavaan kaareen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain kun valonlähde on alle 32 asteen korkeudella, sillä tätä korkeammalla ei 46° ylläsivuavaa muodostu.

      Näiden kahden halon tunnistus tehdään usein 22° renkaan ja 22° sivuavan kaaren kirkkaussuhteen avulla. Havaintokokemuksen kartuttua myös huomaa, että 46° rengas on väreiltään hailakampi kuin 46° sivuava kaari.

      Silti tilanteet, joissa on hankala sanoa onko kyse 46° renkaasta vai 46° sivuavasta kaaresta, ovat melko tavallisia. Eräs syy tähän on se, ettei jääkiteiden liiketiloista johtuen renkaan ja sivuavan kaaren välillä ole välttämättä selvää rajaa, vaan eriasteiset välimuodot ovat mahdollisia.

      46° renkaan voi nähdä taivaalla noin 15 kertaa vuodessa. Lisäksi se on helposti nähtävissä lumen pinnalla kauniina spektrin värisinä kidekimalluksina.

       

      Hieno 46° rengas (nuoli) Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Kuu on yli 32 asteen korkeudella, joten 46° ylläsivuavaa kaarta ei voi esiintyä. Jääsumussa näkyy tyypillisesti parempia 46° renkaita kuin yläpilvissä. Lisäksi Kuun halonäytelmien valokuviin saa Auringon halonäytelmiä helpommin hyvän 46° renkaan pitkien valotusaikojen vuoksi. Valotuksen aikana jääkidepilvet ehtivät liikkua, jolloin ne muodostavat kuvaan tasaisemman taustan jota vasten halot erottuvat paremmin. Kuva Jari Luomanen.  

       

      Jääsumuhalonäytelmä Kuun valossa, kuvaan on merkitty 46° ja 22° renkaat. Kuu on 29-30 asteen korkeudella, mikä mahdollistaisi 46° ylläsivuavan kaaren. 22° sivuavan kaaren puuttuminen kuitenkin kertoo ettei 46° sivuavaa kaarta voi olla halonäytelmässä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Tässä jääsumuhalonäytelmässä näkyvillä ovat harvinaisella tavalla sekä 46° rengas että 46° ylläsivuava kaari. Aurinko on sen verran matalalla, että zeniitinympäristönkaari (zyk) on 46° renkaasta erillään. 46° ylläsivuavassa kaaressa se sen sijaan on aina kiinni . Kuva Olli Sälevä. 

       

      Vaikka 46° rengasta ei visuaalisesti näkyisi taivaalla, on se mahdollista saada tyypillisesti esiin hyvän 22° renkaan sisältävistä halonäytelmistä valokuvauksen pinoamistekniikan avulla. Tässä yläpilvihalonäytelmässä on pinottu useita kahden minuutin aikana otettuja kuvia yhdeksi keskiarvokuvaksi ja näin saatu näkyville pitkä 46° rengas. Kuva Eetu Saarti. 

       

      22° ja 46° renkaat lumen pinnalla. Yksittäisissä kuvissa lumenpintahalot näkyvät tyypillisesti paljon heikommin kuin mitä vaikutelma paikan päällä oli. Pinoamalla päästään lähemmäksi visuaalista vaikutelmaa ja jopa sen yli. Pintahalosta otetaan useita kuvia niin että vaihdetaan paikkaa joka kuvan välillä esimerkiksi metrin verran. Otetut kuvat pinotaan tietokoneella yhdeksi summakuvaksi. Yllä oleva kuva on 69 kuvan pino. Kuva Jari Luomanen.

  • Harvinaiset halomuodot auringonvalo
    • 9° rengas [Van Buijsen] info

      9° rengas eli Van Buijsenin halo on toiseksi pienin aurinkoa ympäröivä rengasmainen halo. Se syntyy pyramidikiteistä ja on yleisimmin havaittu kuudesta pyramidirenkaasta.

      Toisin kuin muut pyramidihalot, joita nähdään lähinnä pelkästään vuoden kesäisellä puoliskolla, 9° rengasta havaitaan kautta vuoden. Talvella siitä saadaan havaintoja Kuun ympäriltä. Tyypillisessä halonäytelmässä, varsinkin talvella, 9° rengas esiintyy pelkän 22° renkaan kanssa. Se on myös monimuotoisten pyramidihalonäytelmien peruskalustoa kesäkaudella.

      Van Buijsenin halon näkyessä 22° rengas on usein tavallista leveämpi. Tämä lienee merkki kahden muun pyramidirenkaan, 23° ja 24° renkaiden yhteensulautumisesta 22° renkaan kanssa. Toisaalta leveän renkaan saavat aikaan myös pienet kiteet ja siksi 22° renkaan paksuus ei ole tae 9° renkaan esiintymiselle.

      Tyypillinen 9° rengas ei ole erityisen silmiinpistävä ja se huomataan monesti vasta valokuvista. Toisinaan halon näkymista heikentää auringon läheisyydessä esiintyvä voimakas taustahehku. Päivätaivaalla kupera peili on suureksi avuksi 9° renkaan visuaalisessa havaitsemissa. Ahkera halotaivaan tarkkailija saa Van Buijsenin halon saaliikseen useita kertoja vuodessa.

      Kaikkia kuutta pyramidirengasta on havaittu myös lumen pinnalla. Vain 9° ja 24° renkaat on lumella nähty paljain silmin, muut on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä.

       

      Van Buijsenin halo (nuoli) kuun ympärillä seuranaan pelkää 22° rengas. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      9° rengas monimuotoisessa halonäytelmässä. Merkinnät r ja p tarkoittavat rengasta ja parheliaa. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      9° rengas lumen pinnan jääkiteissä. Näkyvillä olivat myös 22° ja 24° renkaat, mutta tässä kuvassa ne ovat rajautuneet lähes kokonaan pois. Kuva Markku Kauppinen.

    • 18° rengas [Rankin] info

      18° rengas eli Rankinin halo on yksi kuudesta rengasmaisesta halosta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Tyypillisesti 18° rengas on kirkkaampi Auringon sivuilla ja voi puuttua kokonaan Auringon ylä- ja alapuolelta. Jos renkaassa on selkeät kirkastumat Auringon tasossa, nämä ovat 18° parhelioita.

      Rankinin halon voi odottaa näkevänsä taivaalla noin kolme kertaa vuodessa. Tätä, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Jääsumussa pyramidihaloja tavataan Suomessa hyvin harvoin. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen niukkuus maassamme.  

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, muut halot on saatu esille ottamalla halonäytelmästä useita valokuvia, jotka on sitten pinottu yhdeksi keskiarvokuvaksi. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse olla tällöin läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

      Pyramidihalonäytelmä, jossa on mukana 18° rengas (nuoli). Kirkas kaari auringon päällä on ylempi 23° parhelia. Kuva Jari Luomanen.

       

      Pyramidihalonäytelmä 18° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 18° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 20° rengas [Burney] info

      20° rengas eli Burneyn halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se nähdään tavallisesti 18° renkaan yhteydessä, mutta on tätä harvinaisempi. Hyvin harvoin 20° rengas esiintyy ilman 18° rengasta.

      Paljain silmin katsoessa Burneyn halo ei välttämättä erotu 18° renkaan ulkopuolelta, mutta kuperan peilin kautta havaittuna ilmiö tulee helpommin esiin. Se mikä paljain silmin näytti yhdeltä renkaalta, jakautuukin kahdeksi renkaaksi, joiden välissä on kapea kaistale tummempaa taustataivasta.

      20° renkaan voi nähdä keskimäärin kerran vuodessa. Kameran avulla sen saa saaliiksi usemmastakin pyramidihalojen näytelmästä, varsinkin jos ottaa runsaasti peräkkäin kuvia jalustalta ja pinoaa ne keskiarvokuvaksi.

      Burneyn haloa, niin kuin muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Pyramidihaloja tavataan selvästi harvemmin kotimaan talven jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tähän mennessä lumella on paljain silmin nähty vain 9° ja 24° renkaita, mutta muut renkaat on saatu esille kuvia pinoamalla. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä puoli on, ettei lämpötilojen tarvitse olla läheskään niin alhaisia, kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Pyramidihalonäytelmä 20° renkaalla. Kuva Mika Aho.

       

      Pyramidihalonäytelmä jossa on muun muassa 20° rengas (ulompi nuoli) ja 18° rengas (sisempi nuoli). Kuva Jari Luomanen. 

       

      Keskiarvopino halonäytelmästä lumen pinnalla paljastaa useita pyramidirenkaita, joiden joukossa on myös 20° rengas.Kuva on pinottu 379 yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

    • 24° rengas [Dutheil] info

      24° rengas eli Dutheilin halo on yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Se havaitaan aina yhdessä 22° renkaan kanssa. Dutheilin halon suoran havaitsemisen voi estää 23° rengas siten, että halot sulautuvat yhdeksi paksuksi renkaaksi.

      24° renkaan kanssa pitäisi teoriassa olla nähtävillä myös 9° rengas, sillä halot aiheuttavat valonreitit pyramidijääkiteessä ovat samankaltaisia. Näin yleensä onkin, mutta joskus 9° rengas puuttuu tai se on hyvin heikko. Eritoten Auringon ollessa matalalla saattaa yläpilvien epätasaisuus häivyttää pienen Van Buijsenin renkaan olemattomiin.

      Dutheilin halo on varsin harvinainen - se on mahdollista nähdä taivaalla keskimäärin kolme kertaa vuosikymmenessä. Valokuvauksen pinoamistekniikalla ilmiön saa useammin esiin. Pyramidihalonäytelmästä kannattaa ottaa jalustalta useita kuvia, jotka pinotaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Hyvin harvoin pyramidihaloja tavataan Suomessa jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, mieluusti alle -30° C lämpötilojen vähäinen esiintyminen maassamme.  

      Toisaalta kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Ne tosin yleensä saadaan esille vasta valokuvista käyttämällä pinoamismenetelmää, mutta hienoimmissa näytelmissä Dutheilin halo on ollut nähtävissä paljain silmin hangella.

      Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Lämpötilojen ei tällöin tarvitse olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä useilla pyramidirenkailla. 24° renkaassa on vasemmalla puolella kirkastuma, joka lienee 24° ylempi parhelia. Kuva on keskiarvopino useasta yksittäisestä kuvasta. Kuva Marko Riikonen.

       

      22° ja 24° renkaat lumen pinnalla. Kuva Toni Kiiskinen.

       

      Yllä keskiarvopino 118 lumenpintahalonäytelmän kuvasta, alla yksittäinen kuva. Yksittäisessä kuvassa voi aavistella 24° rengasta ja visuaalisesti vaikutelma oli samanlainen. Kuitenkin vasta pinossa ilmiö näkyy kunnolla. Pinossa ilmenee myös 9° rengas, jonka näkemisestä ei ollut toivoa paljain silmin. Taivaalla oli haloja yläpilvessä. Kuvat Marko Riikonen.

    • 35° rengas [Féuillee] info

      35° rengas eli Féuilleen halo yksi kuudesta halorenkaasta, jotka syntyvät pyramidikiteistä. Halo on yleensä siinä määrin himmeä, että sen huomaaminen vaatii kuperan peilin kautta katsomista.

      Valokuvia pinoamalla Féuilleen halo on saatu esiin monista pyramidihalonäytelmistä, joissa sitä ei näkynyt visuaalisesti. Tässä menetelmässä halonäytelmästä otetaan jalustalta useita peräkkäisiä kuvia, jotka koostetaan tietokoneella yhdeksi keskiarvokuvaksi.

      Pinoamistekniikan avulla 35° renkaan saa esille vaatimattomankin oloisista pyramidihalonäytelmistä. 35 rengas joka on niin kirkas että se näkyy paljain silmin ilman mitään apuvälineitä on sen sijaan erittäin harvinainen.

      35° renkaan synnyttävä valonreitti käyttää samoja pyramidijääkiteen pintoja kuin 20° renkaan valonreitti ja siksi 35° renkaan seurassa näkyy yleensä myös 20° rengas.

      35° rengasta, kuten muitakin pyramidihaloja 9° rengasta lukuunottamatta, nähdään Suomen taivaalla lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla. Harvemmin pyramidihaloja tavataan meillä jääsumussa. Suurin syy tähän lienee pyramidikiteiden synnylle riittävän matalien, tyypillisesti alle -30° C lämpötilojen vähäisyys maassamme.

      Lohtua kuitenkin tarjoaa se, että kaikki kuusi pyramidirengasta on mahdollista löytää talvisin lumen pinnalta. Tosin suoraan on tähän mennessä lumella nähty vain 9° ja 24° renkaita, loput pyramidihalot on saatu esille edellä mainitulla pinoamismenetelmällä. Parhaat mahdollisuudet pyramidikiteisiin lumen pinnalla on vesisumuisen pakkaskelin jäljiltä. Hyvä seikka on, ettei lämpötilojen tarvitse tällöin olla läheskään niin alhaisia kuin mitä pyramidikiteiselle jääsumulle vaaditaan.

       

      Halonäytelmä hyvin kehittyneellä 35° renkaalla (nuoli). Kuva Jari Luomanen.

       

      Heikko 35° rengas näkyy tässä keskiarvopinossa, joka on tehty noin 20:stä kymmenen minuutin aikana otetusta kuvasta. Vaikka 35° rengas ei näkyisi visuaalisesti taivaalla, pinoamalla se on mahdollista saada esiin useista pyramidihalojen näytelmistä. Kuva Marko Riikonen.

       

      138 kuvan maksimipino (yllä) ja yksittäinen kuva (alla) samasta halonäytelmästä lumen pinnalla. Maksimipinossa näkyvät 20° ja 35° renkaat. 22° rengasta paksuntanee 23° ja 24° renkaat. Kuvat Marko Riikonen.

    • Ylempi 23° parhelia [Nieuwenhuys] info

      Ylempi 23° parhelia eli Nieuwenhuysin kaari on valonlähteen yläpuolella näkyvä pitkä kaari. Tätä pyramidikiteistä aiheutuvaa haloa luullaan monesti 22° ylläsivuavaksi kaareksi. Näin käy erityisesti kun 23° parhelia esiintyy yksinään ilman muita haloja, mikä on tälle halolle varsin tavanomainen ilmenemistapa.

      Sekaannus 22° ylläsivuavan kanssa tapahtuu suurilla Auringon korkeuksilla jolloin ylläsivuava sekä 23° parhelia ovat muodoltaan samankaltaisia. Noin 35 astetta matalammilla Auringon korkeuksilla ylläsivuavan Aurinkoon nähden kuperaksi muuttuva muoto estää virhetulkinnat, sillä 23° parhelia pysyy aina valonlähteeseen nähden koverana. Matalilla Auringon korkeuksilla 23° parhelia on myös etääntynyt sen verran kauaksi valonlähteestä, ettei se tämänkään puolesta enää käy 22° ylläsivuavasta.

      Suurilla Auringon korkeuksilla virhetulkinnan mahdollisuus on kuitenkin olemassa ja jopa todennäköinen. Silmä harjaantuu 23° parhelian tunnistamiseen ajan kanssa ja vähitellen oppii että 23° parheliat ovat olemukseltaan diffuusimpia ja paksumpia kuin 22° ylläsivuavat. Kannattaa myös tarkkailla näkyykö 22° allasivuavaa kaarta.

      Nieuwnehuysin kaari esiintyy varsin harvoin 22° ylläsivuavan kanssa. Suurilla Auringon korkeuksilla nämä halot voivat sulautua yhteen. Matalammilla Auringon korkeuksilla - kun välimatka ylläsivuavan ja 23° parhelian välillä on pidempi - voi 23° parhelia tulla tulkituksi yläkoverana Parryn kaarena. Teoriassa on myös mahdollista että 23° parhelia ja Parry näkyvät yhtäaikaa taivaalla.

      Yksi tärkeä seikka joka auttaa Nieuwnehuysin kaaren tunnistamisessa on, että niitä näkyy lähes yksinomaan vuoden kesäisellä puoliskolla lämpöaaltojen aikaan. Ajankohtaa selvästi lämpimämmillä keleillä 23° parhelia on 22° ylläsivuavaa yleisempi halo taivaalla.

      Kesät ovat erilaisia ylemmän 23° parhelian esiintymismäärien suhteen. Hellekesinä vuoden kokonaissaldoksi saattaa aktiivihavaitsijalle tulla parikymmentä tapausta. Kylminä kesinä saalis jää muutamaan.

               

      Ylempi 23° parhelia (pitkä kaari auringon päällä) on tämän halonäytelmän huomiota herättävin halo. 9° ja 18° renkaat erottuvat vaivaisesti Auringon oikealla puolella. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pyramidihalonäytelmä jääsumussa 23° ja 18° parhelioilla. Kuva Tapio Koski.

       

      Pyramidihalonäytelmä 23° ja 18° parhelioillla sekä niitä vastaavilla renkailla. Kuva on keskiarvopino 59 kuvasta. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      23° parhelia ja himmeä zeniitinympäristön kaari. Kuva Jari Piikki.

       

      Halonäytelmä 23° ja 18° parhelioilla. Kuva Marko Riikonen

       

      Koska tässä halonäytelmässä on voimakas 24° parhelia, 22° ylläsivuavan kaaren päällä näkyvä kaari saattaa olla pikemminkin ylempi 23° parhelia kuin Parryn kaari. Tätä tulkintaa puoltaa myös kaaren diffuusi olemus. Kuva Juha Tonttila.

       

      Simulaatiot 23° parheliasta viidelle valonlähteen korkeudelle. Apukuviona 23° rengas. Oikeassa alakulmassa on 23° parhelian valonretti pyramidikiteen tyypissä joka on todennäköisesti vastuussa yksinäisistä 23° parhelioista. 23° parhelia on muodoltaan identtinen yläkoveran Parryn kaaren kanssa, mutta se sijaitsee asteen kauempana Auringosta. Ilmiön tunnistamisessa tapahtuu sekaannusta kuitenkin lähes yksinomaan 22° ylläsivuavan kaaren suhteen. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • 28° rengas [Scheiner] info

      28° rengas eli Scheinerin halo on hyvin harvinainen haloilmiö. Se on havaittu osana pyramidihalonäytelmiä niin yläpilvessä kuin lumenpinnalla.

      Scheinerin halon synty on yhä mysteeri. Erilaisia ehdotuksia halon aiheuttavasta kiteestä on useita, mutta kaikissa on puutteita. Se että ilmiö on esiintynyt myös lumen pinnalla tarjoaa mahdollisuuden kidenäytteen saamiseen. 

      28° rengas (nuoli) näkyy hyvin heikosti skannatussa diassa. Alkuperäisissä diassa halo on selvä. Halo näkyi kentällä myös kuperan peilin kautta tarkastellessa. Kuva Leena Virta.

       

      Neljästä skannatusta diasta pinotussa keskiarvokuvassa 28° rengas (nuoli) on selvä. Sen näennäisen kirkastumisen yläosassa aiheuttaa toinen halo, pyramidikiteistä muodostuva ylempi 23° parhelia. Kyse on samasta halonäytelmäst kuin yllä. Kuvat Leena Virta ja Marko Riikonen.

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on keskiarvopino 42 yksittäisestä kuvasta. Kuva Jari Luomanen. 

       

      28° rengas lumen pinnalla näkyneessä pyramidihalonäytelmässä. Kuva on peilattu keskiarvopino 245 yksittäisestä kuvasta. Kyse on samasta halonäytelmästä kuin ylempänä olevassa kuvassa. Kuva Marko Riikonen.

Comments: 5 pcs
Jouni Hovi - 15.8.2020 klo 23.21 Report this

Komee setti. Olen jostain syystä ottanut tavaksi katsoa ensin kuvat ja sitten vasta lukea sepustukset - mieli teki tarjota tuohon tyyliin Barkowia 22:n ulkopuolelle vaikkei ihan selkeästi tosiaan piirry. Mukava piriste tämä display.

Marko Riikonen - 16.8.2020 klo 17.20 Report this

Martikainen napsii rapymideja ammattilaisen otteella. Kuulin tästä tuoreeltaan ja totesin ettei Tampereella ainakaan ollut pyraa, mutta kun nyt luen että näytelmä oli vain 8 minuutin luokkaa, perun sanani. 24 rengasta tuntuisi tässä muiden lisäksi olevan ja joku innokas saattaisi nähdä varsinkin tuossa toiseksi viimeisessä pikkukuvassa myös 28 renkaan, mutta ei kai nyt sentään?

Tero Sipinen - 17.8.2020 klo 00.11 Report this

28r, miksei. 35r:n avulla mittaamalla säde aika tarkkaan 28 astetta eikä näytä artelta, vaan samalta kuin 35 ja 46:kin.

Petri Martikainen - 17.8.2020 klo 00.58 Report this

Jepulis. Olen noita kuvia tässä pyöritellyt ja tuo 24 on aika selkee, sen saa vielä hiukan paremmin esille kun usmaa pienemmällä säteellä. Katoin jo alunperin pinoja käsitellessä että 28 tienoillakin voisi olla jotain, mutta tosiaan tuossa pikkukuvassa se näyttääkin vielä paljon selvemmältä rinkulalta. Mittailin sitä myös ja säde täsmää. Se tulee myös esiin vaikka käsittelisi hyvin pientä osaa kuvasta samaan tapaan kuin tuossa kuutoskuvassa, eli ei liene ainakaan usmauksessa syntynyttä artea. Lisään nuo tuonne tunnisteisiin, saahan tuon 28:n sieltä pois jos alkaa siltä tuntua. Tämä oli kyllä ihan uskomaton juttu, kun paljaalla silmällä tuo ei näyttänyt oikein miltään. Kannattaa kuvata pinoja.

Marko Riikonen - 17.8.2020 klo 09.12 Report this

Joo, ei tuo vaikuta sisemmän rengaskompleksin aiheuttamalta kontrastiartelta. Varsin itsenäisesti siinä jäpöttää.

Ruppasia rapyja ei kannata hylkiä. Lefaudeux on vetänyt eräät parhaista pyranäytelmistään tavarasta jossa ei paljaalla silmällä näy juuri mitään. Malliin tunnin syväpinoja. Sillä tavalla on saanut 13 renkaita esiin.

Jos jätetään pintalot pois luvusta, sitten tämä nousee esiin ensimmäisenä Suomessa napattuna 28 renkaana.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.