Newest observations
-
Pielavesi, Quiet aurora band
II
26.3.2023 at 23.00 -
Nurmes, Diffuse glow
I
25.3.2023 at 23.00 -
Pyhäjärvi, Quiet aurora arc
II
25.3.2023 at 20.20 -
Saarijärvi, Lunar corona
IV
25.3.2023 at 19.51 -
Vaasa, One halo form
I
25.3.2023 at 15.00 -
Saarijärvi, Corona
III
25.3.2023 at 13.27 -
Pori, One halo form
I
25.3.2023 at 13.16 -
Ranua, Starlink
IV
25.3.2023 at 03.40 -
Tervola, Starlink G2-8
IV
25.3.2023 at 03.35 -
Kuhmo, Aurora rays
III
24.3.2023 at 04.13 -
Korvanniemi, Sotkamo, Half-sky auroras
III
24.3.2023 at 03.10 -
Helsinki, Auroras seen through breaks in the clouds
II
24.3.2023 at 02.32
Contact information
Visibility III / V
Timo Alanko, Vaasan Andromeda
We ordered an attraction for the Meteoriih audience show. At the same time, the camera was knocking streak images in the direction of Orion. In fact, I only saw a glimpse of the fireball with the side eye. Did the camera shoot at that moment? Jess!
Disappointed was bitter when I picked up the picture crop later at home. That dim sweep was it? According to the shooting data, that's it. The camera clock shows 19.32.25. Oh blunt!
8-millimeter can flatten items!
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Skywarden team and E. Bruus.
© 2011- 2023 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
Otamme osaa. Tapa, jolla ylipäätään suurin osa näyttävien tulipallojen kirkkaudesta katoaa valokuvissa, on ominaisuus, joka toivon mukaan on kirous vain tälle maailmankaikkeudelle.
Näinhän se menee Timo ja Marko. Tähdet on kuvassa exif-tietojen perusteella saanut valottua 39 sekuntia ISO-arvolla 400. Tähdenlento kesti ehkä 2-4 sekuntia, joten ei se voi kovin hyvin palaa liikkuvana kohteena kennolle vaikka olisi kirkaskin.
Itse kun tämän näin, niin nämä kuvat aliarvioi tapahtumaa huomattavasti. Lento oli näyttävä ja lopussa hajoaminen punaisiin palasiin oli hieno näytelmä :)
P.S. ISO-arvot jonnekin 3200 tienoille ja 10 sek. valotus, niin kuva olisi varmasti aikas komia suhteessa tähtiin :)
Joo, vähän tässä oli onni onnettomuudessa, vai olisiko paremminkin ollut onnettomuus onnessa :(
Tarkoituksena oli vain kuvata tähtiviirukuva lähemmäs parilla sadalla valotuksella. Yleisönäytös alkoi seitsemältä, eikä sen jälkeen oikein olisi ollut aikaa sählätä kameran kanssa. Suht valoisa aloitustilanne pakotti pistämään ISOn aika pienelle.
Noista tähtikuvien ISO-arvoista olen ennenkin osallistunut keskusteluihin ja niissä on kyllä ollut lopputulemana pitkä valotus ja pieni ISO. ISO-arvon nostohan ei sinänsä herkennä kennoa ennakolta, vaan kaivaa vain kuvasta enemmän irti, samalla kohinaa lisäten. Luulenpa, että tuo ISO 3200 ja 10s ei olisi muuttanut tilannetta mitenkään.
Tehtailen siihen tähtiviiruhavaintooni kuvista animaation tässä aamun ratoksi.
Jaa,a. Nyt kun katsoo tuota Mikon havaintoa, on pakko todeta, että kamera ei ollut kuvaamassa oikeaan suuntaan. Aika täsmää, mutta paikka on väärä. Se vilahdus, jonka itse syrjäsilmällä näin, tapahtui kyllä tuolla Orionin huudeilla, ja lienee tuo himmeä pyyhkäisy. Varsinainen tulipallo näyttää olleen selväti kuvani ulkopuolella oikealla puolella. Sitä en ehtinyt nähdä lainkaan.
Ja minä kun en halunnut tähtiviiruihin Venusta häikäisemään, ja siksi valitsin suunnan enemmän kaakkoon :(
Kyllä nyt sapettaa :)
Timo, tuolla edellä en niinkään ottanut kantaa tähtikuvien valotukseen, vaan lähinnä tähdenlentojen piirtymiseen kennolle.
Tulipallot on usein vain joitain sekunteja kestäviä näytelmiä, joten pitkä valotus ei lisää niiden näyttävyyttä kuvissa, vaan kirkastaa tähtitaivasta suhteessa tulipalloon. Tietysti pitkällä valotuksella on parempi mahdollisuus saada tulipallo osumaaan kuvaan.
Ideaalitilanne olisi sellainen, että valotus alkaisi suurella ISO-arvolla juuri tulipallon alussa ja loppuisikin heti perään. Silloin tulipallo ja tähdet saisi valotusaikaa yhtä paljon ja niiden suhteellinen kirkkaus olisi lähempänä totuutta valokuvassa. Mitä suurempi siis ISO-arvo on, niin sen paremmin piirtyy tulipallo kuvaan.
Joo, ymmärrän hyvin pointtisi. Tuo ISO-arvo on aika kinkkinen asia. Itselläni on sen verran kepuli kalusto käytössä, ettei tule juuri korkeita ISOja käyteltyä. Kohina nousee kohtuuttomaksi. ISOista keskusteltiin taannoin hyvinkin syvällisesti foorumilla. Meni jo aika filosofiseksi syvän taivaan kuvauksessa. Tässä on tietysti kysymys vähän eri asiasta.
ISO-arvon nosto ei ainakaan kaikkien mielestä mitenkään lisää kennon herkkyyttä. Jo valotettua kuvaa vain käsitellään eri tavalla. Tämä menee itsellä jo jotenkin yli hilseen. Ehkä tämä ei kuitenkaan ole oikea foorumi alkaa asiaa setvimään :) Kokeilen nyt kyllä jatkossa kuvaamista korkeammallakin herkkyydellä :)
Harmi ettei tarttunut, mutta taisi olla visuaalisesti ihan näyttävä. Kaikkien puheista päätelleen paikanpäällä.
Itse vielä kasailin observatorion sisätiloissa timelapsekuvauskalustoa ulos, joten tuli ihan täysin missattua. Yhden prikan takia.
Kyllä tämä kuva ilmeisesti samasta tulipallosta on. Näkyi Vaasasta melko etäläisellä suunnalla kun on liki parisataa km pohjoisempana noita paria muuta havainto/kuvauspaikkaa.
Ylipäätänsä jos kamerassa saa herkkyyttä riitämään niin lyhyillä valotusajoilla saa näyttävämpää kun kohde "kilpailee" pienemmän taivasvalomäärän kanssa. Tosin kun valotusten välliin jää hukka-aikaa niin todennäköisyys että osuu valotusten väliin tai jakaantuu kahteen kuvaan on suurempi.
Enpä ole ennen nähnyt tunkaan veroista. Hieno. Minusta siinä oli vihertävä väri
Kaksi kameraa ratkaisisi tuon ongelman väliin jäävän pätkän suhteen.
Esim. Magic Lantern molempiin kameroihin ajamaan kuvausta, toiseen kameraan valotuksen kestoinen viive starttiin.
Molempiin samat ajat ja ISOt ynnä muut kalusteet. Molempien yhteinen triggeröinti kertaalleen (yhdistetyllä) käsilaukaisimella tai vastaavaa. Tosin kaluston hintahan nousisi mutta pitäisi osua jos on suunnilla.
Pitkä sarja menoilleen ja odottelua, jää aikaa visuaalihavaintoihin kuten yleensäkin.
Typerä ajatus? Lienee joillakin käytössä.