Newest observations

Contact information

Taivaanvahti,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Pääsateenkaari - 13.8.2016 klo 18.45 Kajaani Observation number 55903

Visibility III / V

Jarmo Moilanen, Ursa (Pohjois-Suomi)

Ohi menneen sadekuuron jälkeen näkyneessä sateenkaaressa näkyi hetken anomaalinen kahdentuminen ylhäällä. Tämä ei ollut kovin selvä tapaus, sillä sateenkaaren kirkkaus ei ollut kovin kaksinen.

1. kuva on voimakkaasti unsharp maskattu versio kuvasta 2, joka taas on alkuperäinen ruutu rajatuna ja hiukan saturaatioltaan muokattu versio. Kuvan rakeisuus johtuu ISO 1000:n herkkyysasetuksesta kun en huomannut sitä muuttaa ennen kuvaamista. Sateenkaari katosi pian kuvan oton jälkeen ja anomaalinen vaihe kesti ehkä noin minuutin.

Additional information
  • Valoilmiön aiheutti
    • Auringonvalo
  • Yleiset valoilmiöt
    • Pääsateenkaari info

      Pääsateenkaari eli 1. kertaluokan sateenkaari on spektrin väreissä näyttäytyvä kaari, joka syntyy valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa taivaalla. Sen uloin väri on punainen ja sisin väri on sininen/lila.

      Pääsateenkari näkyy vastakkaisella puolella taivasta kuin sen aiheuttava valonlähde. Tyypillinen valonlähde on Aurinko, mutta äärimmäisen harvoin myös Kuu voi aiheuttaa Suomessa sateenkaaren. Kuun sateenkaarelle on oma katogoriansa Taivaanvahdissa.

      Välittömästi pääsateenkaaren sisäpuolella voi esiintyä yksi tai useampi interfenrenssikaari.

      Täydellisesti kehittynyt pääsateenkaari on havaitsijan pään varjon kohtaa, eli niin sanottua alavasta-aurinkopistettä ympäröivä rengas. Tavallisesti ilmiön katkaisee horisontti, mutta korkealta paikalta sen voi nähdä jatkuvan myös horisontin alapuolelle.

      Sateenkaari muuttuu vähitellen sumukaareksi kun pisaroiden koko pienenee. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on kaaren säde, sitä paksumpi se on ja sitä enemmän siinä alkaa dominoida valkea väri. Yleensä sateenkaari ja sumukaari ovat selkeästi erillisiä ilmiötä, mutta joskus taivaalla voi esiintyä hankalia välimuotoja.

      Ensisijaisena ohjenuorana ilmiöiden erottelussa voi käyttää väriä. Jos pääkaressä on selkeä spektrin kirjo eikä valkeaa väriä, se on sateenkaari. Jos taas kaaressa dominoi valkoinen ja osa spektrin väreistä puuttuu, kyse on sumukaaresta. 

      Sateenkaaressa nähdään joskus anomalioita. Ne raportoidaan Taivaanvahdissa merkitsemällä rasti myös anomaalisen sateenkaaren ruutuun. Yksi anomalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Toinen on sateenkaaren jakautuminen kahdeksi kaareksi.

      Eri kertaluokan sateenkaaria on havaittu neljä. Pääsateenkaaren ulkopuolella esiintyvä sivusateenkaari eli 2. kertaluokan sateenkaari nähdään varsin usein pääsateenkaaren kanssa. Sensijaan valonlähteen puolella sijaitsevat 3. ja 4. kertaluokan sateenkaaret ovat hyvin harvinaisia. Kullekin kertaluokan sateenkaarelle Taivaanvahdissa on oma kategoriansa.

       

      Sisinnä pääsateenkaari ja uloinna sivusateenkaari. Kuva Eetu Saarti.

       

      Pääsateenkaari vasemmalla ja oikealla sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Monesti pääsateenkaaresta nähdään vain pätkä matalalla horisontissa. Kuva Eetu Saarti.

       

      Auringon ollessa aivan horisontissa sateenkaari värjäytyy punavoittoikseksi tai jopa kokonaan punaiseksi. Pääsateenkaaren lisäksi kuvan oikeassa laidassa on himmeä sivusateenkaari. Kuva Vesa Vauhkonen.

       

      Lentokoneesta valokuvattu pääsateenkaari. Myös sivusateenkaari näkyy heikosti. Kuva Jouni Finnilä.

       

      Pääsateenkaaren sisäpuolella näkyy sarja intenrefenssikaaria. Kuva Arja-Sisko Airila. 

       
       

      Erikoinen tilanne jossa pääsateenkaari näkyy horisontissa (aurinko on siis 42 asteen korkeudella). Taivaalla on himmeä sivusateenkaari. Kuva Jouni Matula.

       

      Tiheässä sateessa sateenkaari voi näkyä läheisiä rakennusia tai metsää vasten. Tässä pääsateenkaari erottuu heikosti kerrostalon takana olevaa metsää vasten. Kuva Matias Takala. 

       

      Tämä pääsateenkaaren jakautuminen yläosaa kohti lienee merkki litistyneistä vesipisaroista. Kuva Jaakko Kuivanen

  • Harvinaiset valoilmiöt
    • Anomaalinen sateenkaari info

      Anomaalinen sateenkaari on sateenkaaressa näkyvä poikkeama. Näitä poikkeamia on pääsääntöisesti kahden tyyppisiä.

      Ensinnäkin sateenkaaren havaitaan joskus jakautuvan kahdeksi kaareksi. Jakautuminen tapahtuu kun riittävän suuri osa pisaroista on litistyneitä. Jo 1-2% litistyminen pyöreästä muodosta aikaansaa selvän jakautumisen. Alempi kaari on tällöin litistyneiden pisaroiden aikaansaama. Simulaatioissa jakautuminen tapahtuu havaintoja noudatellen sateenkaaren yläosaa kohti.

      Jakautunut sateenkaari saattaa olla mahdollista sekoittaa interferenssikaariin. Interferenssikaaret ovat kuitenkin samalla etäisyydellä pääsateenkaaresta kun taas litistyneiden pisaroiden aiheuttama kaari erkanee ylöspäin mentäessä pääsateenkaaresta yhä kauemmaksi.  

      Toinen sateenkaarissa havaittava anomaalia on epäjatkuvuuden kohta, jossa sateenkaaren säde muuttuu. Tämä on merkki pisarakoon jyrkästä muutoksesta anomalian kohdalla. Mitä pienempiä pisarat ovat, sitä pienempi on myös sateenkaaren säde.


       

      Kuvassa näkyvä sateenkaaren epäjatkuvuus lienee merkki pisarakoon jyrkästä muuttumisesta. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Kahtia jakaunut sateenkaari kertoo että ilmassa on pyöreiden pisaroiden lisäksi litistyneitä pisaroita. Kuva Marko Riikonen.

       

      Kahtia jakautunut sateenkaari. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Kahtia jakautunut sateenkaari. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Tämä sateenkaari näyttää jakautuvan yläosaa kohti tavalla jota ei voi selittää pelkällä interferenssikaarella. Luultavasti kyse on litistyneiden pisaroiden aikaansaamasta ilmiöstä. Kuva Jari Luomanen.

       

      Simulaatio jossa on käytetty sekä pyöreitä pisaroita että pisaroita jotka ovat litistyneet 2.5%. Jakautuminen tapahtuu sateenkaaren yläosaa kohti ja näkyy vain pääsateenkaaressa. Simulaatio Les Cowley.

Technical information

Nikon D7000. Tamron 18-270mm VR.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending a comment I confirm that I understand and accept the system's privacy policy.