Newest observations
-
Akaa, Light pillars
II
4.10.2023 at 21.00 -
Lappeenranta, One halo form
I
4.10.2023 at 17.00 -
Kurikka, Sun
III
4.10.2023 at 15.07 -
Kangasala, One halo form
I
4.10.2023 at 11.36 -
Saarijärvi, One halo form
I
4.10.2023 at 10.52 -
Kangasala, One halo form
I
3.10.2023 at 15.57 -
Kurikka, One halo form
I
3.10.2023 at 15.06 -
Järvenpää, One halo form
I
3.10.2023 at 11.00 -
Porvoo, Sondby, One halo form
I
3.10.2023 at 09.57 -
Turku, One halo form
I
3.10.2023 at 05.40 -
Kurikka, One halo form
I
2.10.2023 at 15.05 -
Kannonkoski, Bishop's ring
II
2.10.2023 at 14.57
Contact information
Visibility III / V
Samuli Ikäheimo, Lahden Ursa
10.4. was quite a varied night in terms of filming. Originally, the intention was to test mainly the weariness of the mosaic in the last moments of the season, but in the end, the images were captured by the Milky Way, starbursts, Iridium flashes and northern lights. So this report of a small fireball and its old one.
With a variable cloud of gauze and a short shooting window, I settled for a not-so-optimal location about a quarter of a drive from the city. As I photographed the mosaic experiments from the sky with the tracking and harbor, a fisheye camera from the Milky Way motion flickered in the background.
The two countries then flashed a slightly brighter-than-average starburst through Cassiopeia, unfortunately just outside the harbor screen. However, I turned the camera in that direction because quite often brighter starbursts leave some sort of vanity behind. So again this time. To my surprise, however, the van appeared for even more than ten minutes, eventually flying out of the picture field.
I was tired of the pictures of a little timel kid. The image interval is variable because at the time of shooting there was only an infrared shutter with which each image required its own press. However, the first picture was taken at about 02: 00.52 and the last at 02: 11.18. The animation therefore covers just over ten minutes.
A nice addition to the pictures was the comet 2014 Q2 Lovejoy, which stayed near Cassiopeia.
Larger version of animation:
https://i.imgur.com/GpwcxPk.gifv
Larger version of the vanilla:
http://www.astrobin.com/173375/
Larger version of the thumbnail:
http://www.astrobin.com/173377/
Desktop version of the site
Show the mobile version
Site development by the Skywarden team and E. Bruus.
© 2011- 2023 Ursa Astronomical Association. All rights reserved.
Privacy policy
Hieno tuo animaatiossa näkyvä tulipallon savuvana!
Noita vanoja tulee aina toisinaan etsittyä jos paljain silmin bongaa lennon ja kamerassa sattuu olemaan sopiva valovoimainen pikkutele kiinni. Kyseessä ei varsinaisesti taida olla savuvana vaan ennemminkin meteorin ilmakehään saapuessaan ionisoima kaasu joka hohkaa (kymmenien) kilometrien matkalta. Lontoon kielellä tarkempaa tietoa löytyy hakusanoilla "meteor persistent train".
Tässä vielä timelapsea kalansilmänkin läpi: https://i.imgur.com/Jw5vKAG.gifv
Mielettömän hienoja kuvia!
Kyllä tässä on kyse pölyvanasta. Ionisoidun kaasun vana katoaa hyvin pian koska ionisoitunut kaasu rekombinoituu hyvin pian ja ionivanan heikko loiste tulee juuri tuosta plasman rekombinoitumisesta. Eräät atomit vaativat pitemmän ajan rekombinoitumiseen, mutta puhutaan kuitenkin vain muutamista sekunneista. Ehkä pisin havaittu oli Tseljabinskin tulipallon yhteydessä. Sen videoissa näkyi vanassa punaisena hehkuva kaasupallo noin 10 sekuntia. Se tosin oli jo melko vaalealla taivaalla, joten ei voi tietää kauanko hehkua olisi näkynyt pimeällä taivaalla.
Ionivanan lyhytaikainen kesto saa aikaan sen että aina kun vana alkaa mutkittelemaan tuulissa niin voi olla varma että kyse on pölyvanasta. Kuvasta 1 näkyy että valoa on vielä taivaanrannassa ja se selittää pölyvanan näkymisen tässä tapauksessa.
Kyllä minun mielestäni tässä on kyseessä ns persistent train, jota on selostettu mm täällä:
http://blogs.discovermagazine.com/badastronomy/2011/10/02/a-meteors-lingering-tale/#.WDdK0fnJyCg
Valon syntumekanismissa on kait jotain samankaltaisuutta sky glown kanssa, näin olen ainakin nähnyt spekuloitavan.
Olemme kai molemmat oikeassa. Se nopeasti katoava vana on ionisoituneen hapen vana. Se loistaa samalla aallonpituudella (557,7 nm) kuin vihreät revontulet.
Sitten on myös valoa emitoiva "persistent train" eli pysyvä vana. Se on edelleen hiukan huonosti tunnettu, mutta niiden spektreissä on meteoroidista peräisin olevien alkuaineiden Mg ja Na emissioviivoja. Tämä tarkoittaa sitä että "persistent train" on käytännössä sama asia kuin pölyvana. Yöllä se voi siis näkyä tuon jonkin aikaa kestävän hehkumisensa ansiosta.