Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Light pillars - 19.11.2022 at 22.10 - 19.11.2022 at 23.30 Muonio, Jerisjärvi Observation number 110842

Visibility II / V


Such aurora borealis/artificial light rays were photographed for the first time in Muonio. In the first picture, the light beam phenomenon was directly above Jeriskylä, as if flying in the sky. What is this ????????. The picture pops up from the hood of the car in the shade. Other pictures from Kutuniva, where, where the light poles in the vertical direction


Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Artificial light source
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Ice crystals
  • Yleiset halomuodot (keinovalo)
    • Sun pillar info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

  • Harvinaiset halomuodot (keinovalo)
    • Superparhelia info

      Yläsivuauringot ovat jääsumussa kirkkailla ulkovaloilla näkyviä, lamppua kohti kaartuvia valojuovia. Ne ovat teoriassa sama ilmiö kuin alasivuauringot. Perinteisesti tätä ulkovaloilla näkyvää alasivuaurinkojen erikoismuotoa on kuitenkin kutsuttu yläsivuauringoksi.

      Yläsivuaurinkojen visuaalinen erityispiirre - jonka vuoksi ne on eroteltu Taivaanvahdissa alasivuauringoista - on nimenomaan se että ne kaartuvat kohti lamppua. Näin tapahtuu vain kun valo on horisontin päällä. Jos havaitsijan ja valon keskinäinen sinjainti muuttuu siten että lamppu on horisontin alapuolella, tällöin kaaret eivät enää jatku lamppuun ja niitä kutsutaan alasivuauringoiksi. 

      Auringon valossa ei lampuilla nähtäviä viiksimäisiä yläsivuaurinkoja voi esiintyä. Ilmiön synty on mahdollista koska ulkovalaisinten valonsäteet lähtevät laajassa kulmassa eri suuntiin. Auringon valonsäteet ovat yhdensuuntaisia, mikä estää yläsivuaurinkojen synnyn.

      Yläsivuauringot ja tavalliset sivuauringot syntyvät simulaatioissa samoista kiteistä, mutta useinkaan lampulla ei sivuaurinkojen kanssa näy yläsivuaurinkoja. Tämä johtuu yleensä lampun kuvusta joka rajoittaa valon pääsyä ylöspäin niin, että yläsivuaurinkojen alue ei tule valaistuksi. Muussa tapauksessa yläsivuaurinkojen puuttumisen täytyy selittyä sillä, että kiteet ovat jollain tavalla epäsopivia ilmiön muodostumiselle.

      Yläsivuauringot saattaa olla mahdollista sekoittaa sekä aurinkokaareen että Bottlingerin renkaaseen. Ne ovat kuitenkin yläsivuaurinkoja suorempia kaaria ja niiden muodostamien viiksien välinen kulma on erilainen kuin yläsivuauringoilla.

      Monet ulkovaloilla nähtävät halot ovat vahvasti kolmiulotteisia visuaalisesti havaittuna. Yläsivuauringot kaareutuvat lampusta ylöspäin havaitsijaan nähden kuperassa muodossa. Tämä tilallinen efekti on kuitenkin varsin heikko eikä siihen aina tule välttämättä kiinnittäneeksi huomiota. Myös pilari kaareutuu samalla tavalla.

      Yläsivuaurinkoja nähdään lähinnä lumitykityksen synnyttämissä jääsumuissa. Katulampuilla niitä ei synny kuvun varjostuksen vuoksi. Parhaiten yläsivuaurinkoja havaitaan parkki- ja teollisuusalueiden kirkkaiden lamppujen loisteessa.

       

      Voimakkaat yläsivuauringot urheilukentän valoissa. Yläsivuauringot ovat herkkiä lampun kuvun varjostukselle, minkä vuoksi tässäkin puuttuu vasemman lampun yläsivuauringon toinen sakara. Kaikki kuvaan merkityt halot näkyvät, joskin paljon heikommin, myös kuvan oikeassa laidassa olevalla himmemmällä lampulla. Kuva Emma Bruus.

       

      Joskus kaukaisten valojen synnyttämän pilarimetsän seassa havaitaan yksi tai useampi kallellaan oleva pilari. Kyse on silloin yläsivuauringosta. Tässä kuvassa näkyy yhden lampun muodostaman yläsivuauringon toinen saraka (nuoli). Kuvassa on myös muita kallellaan olevia pilareita, mutta ne ovat tavallisia pilareita jotka ovat kallellaan kameran objektiin aiheuttaman vääristymän vuoksi. Kuva Juha Oksa.

       

      Tässä kuvassa näkyvä nuolella merkitty halo luokitellaan pikemminkin alasivuauringoksi, koska jatketta lamppuun ei ole. Tämä johtuu siitä että lamppu on hiukan horisontin alapuolella. Kuva Eetu Saarti.

       

      Yläsivuauringot on mahdollista sekoittaa aurinkokaareen ja Bottlingerin renkaaseen. Tässä halonäytelmässä näkyvät yhtäaikaa sekä yläsivuaurinko (ylempi nuoli) että aurinkokaari (alempi nuoli). Kuva Jari Luomanen. 

       

      Simulaatiot laatta-asennossa leijailevien jääkiteiden aiheuttamista haloista jokapuolelle säteilevän lampun valossa kuudelle valonlähteen korkeudelle. Kahdessa ylimmässä simulaatiossa on negatiivinen valonlähteen korkeus. Punainen vaakaviiva on horisontti. Tämän näköisiä halonäytelmiä esiintyy jääsumussa parkkipaikkojen ja teollisuusalueiden ulkovaloilla, joiden valaisukulma on laaja. Yläsivuauringoiksi kutsutaan simulaatioissa viistosti kohti valonlähdettä kaareutuvia kaaria. Positiivilla valonlähteen korkeuksilla nämä näkyvät lampun päällä, negatiivisilla lampun alla. Silloin kun ilmiö ei kaareudu valonlähteeseen, puhutaan alasivuauringoista. Teoreettisesti kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta haloilmiöstä, alasivuauringosta. Lampun alapuolella näkyvien osien havaitseminen on vaikeampaa, koska ne näkyvät lunta vasten. Lampun alapuolella näkyvän halonäytelmän osan saa kuitenkin käännettyä lampun päälle siirtämällä lamppu horisontin toiselle puolelle. Simulaatio-ohjelma: Streetlight halo. 

Comments: 3 pcs
Tero Sipinen - 20.11.2022 at 12.03 Report this

Varsin komeat pilarit!

Tarkemmin sanottuna: keinovalopilarit. Kyseessä on sama haloilmiö kuin joskus Auringolla nähtävä auringonpilari, mutta keinovaloversiona. Jääsumussa vaakatasossa leijailevat jääkiteet heijastavat maassa olevien valaisimien valoa alaspäin. Se, että jääsumukerros on paksu (ulottuu maanpinnan tasosta korkeuksiin) mahdollistaa tällaiset hyvin korkeat pilarit.

Viimeisessä kuvassa näyttäisi olevan lisäksi harvinaisemmat yläsivuauringot (vinot pilarit auringonpilarin molemmin puolin).

Molemmista halomuodoista löytyy lisäinfoa tunnisteiden perässä olevaa infopainiketta klikkaamalla.

Oikein hieno bongaus!

Jani Päiväniemi - 20.11.2022 at 12.25 Report this

Aivan älyttömän siisti tuo ykköskuva! Hieno havainto!

Olli Sälevä - 21.11.2022 at 16.19 Report this

"Aivan älyttömän siisti tuo ykköskuva! Hieno havainto!"

Ykköskuvassa taidetaan olla aika lailla tapahtuman keskipisteessä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.