Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

One halo form - 12.11.2021 at 14.05 Inari Observation number 102316

Visibility I / V


In the afternoon on Quadruple Road with a small snowfall while the sun is still visible ... On the way to the store, luckily the camera was in the car, I stopped and had time to take one hurried shot, and there are TWO suns and sun pillars in the picture. In the following picture, only one sun ...

A completely unprecedented phenomenon, although here in the cottage landscapes of the north, halos have been seen and photographed. What exactly is this?



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Sunlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Ice crystals
  • Common halos (in sunlight)
    • Sun pillar info

      Auringonpilari on valonlähteestä ylös- ja alaspäin jatkuva valopylväs. Ilmiö on sitä selkeämpi mitä matalammalla Aurinko on.

      Toisin kuin muut halot, pilarit ovat tavallisia kaikissa jääkidepilvissä. Niitä nähdään niin yläpilvissä, keski- ja alapilvistä syntyneissä jääkidepilvissä kuin jääsumuissa. Talvisin pimeän aikaan jääsumu synnyttää ulkovalaisinten ylle pilareita, jotka voivat ulottua jopa zeniittiin saakka. Luonnollisilla valonlähteillä pilari on huomattavasti lyhyempi.

      Pilarit ovat yleisiä ja usein se on halonäytelmän ainoa halomuoto. Auringolla tai kuulla pilarin voi nähdä yhteensä jopa 100 päivänä ja yönä vuodessa. Pilari saattaa kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, koska se esiintyy lähinnä valonlähteen ollessa matalalla, jolloin se jää helposti piiloon näköesteiden taakse.

      Auringonpilariin liittyy erikoinen ilmiö nimeltä valeaurinko. Se on aivan Auringon juuressa, yleensä sen alapuolella näkyvä Auringon kuvajainen. Tyylipuhdas valeaurinko hämää havaitsijaa luulemaan sitä Auringoksi. Näin tapahtuu silloin kun itse Aurinko on näkymättömissä paksumman pilven takana. Joskus taas Aurinko voi olla näkyvillä, mutta on hankalaa sanoa kumpi on oikea Aurinko.

      Valeaurinkoja nähdään keski- ja alapilvistä satavassa jääkiteisessä virgassa.

       

      Talvinen auringonpilari näkyy keskipilviä vasten matalalla olevassa, mahdollisesti maanpinnalle saakka ulottuvassa jääkidekerroksessa. Kuva Kalle Hård.  

       

      Yläpilveen syntynyt auringonpilari. Kuva Mikko Peussa.

       

      Cirrus-pilvien kuiduissa näkyy kaksi erillistä auringonpilarin kirkastumaa. Kuva Mikko Peussa.  

       

      Auringonpilari matalista pilvistä satavissa jääkiteissä. Kuva Jukka Pakarinen.

       

      Silloin kun näkymä on matalalle horisonttiin, pilarissa voi näkyä selkeä kirkastuma horisontissa. Tässä valokuvassa kirkastuma on ainoa merkki pilarista. Kirkastuma syntyy koska jääsumukerros näennäisesti tiivistyy kohti horisonttia havaitsijasta kauemmaksi mentäessä. Kovin pienialaisessa jääsumussa kirkastumaa ei voine näkyä. Kuva Marko Riikonen.

       

      Jääsumuun syntyneitä ulkovalaisinten pilareita. Kuva Jari Luomanen.

       

      Aurinko ja valeaurinko. Havaitsija ei hetkeen tiennyt kumpi kahdesta häikäisevästä valopallosta oli oikea Aurinko. Kuvista näkyy että oikea Aurinko on näistä ylempi. Kuva Tiinamari Vilkko.

Comments: 4 pcs
Jari Luomanen - 14.11.2021 at 20.12 Report this

Hieno ja mielenkiintoinen tapaus. Tämä on 200 mm polttovälillä kuvattu, mutta onko kuvaa rajattu sitten vielä kuinka paljon? Halo voisi selittyä sillä, että auringon kiekko on jostain syystä (ohut pilvinauha tms) ollut keskeltä peittynyt ja halo on syntynyt kiekon molemmille laidoille. 

Tero Sipinen - 14.11.2021 at 21.16 Report this

On kyllä metka tapaus, en ole ennen moista nähnyt. Mutta muutaman kuva olen nähnyt tilanteeesta, jossa kapehkolla Kuulla on pilari, joka on kapeampi kuin koko Kuun halkaisija (valaistun osan levyinen). Hyvinkin voisi tosiaan olla niin että pilvi peittää auringon keskiosan, jolloin laitojen "sirpit" tekevät kumpikin oman pilarinsa. Tarkka on pitänyt olla peittävän pilven asemointi kun auringon kulmaläpimitta on noin puoli astetta. Ja kun pilvi (ja Aurinko) on vähänkään liikkunut, asetelma on mennyt ohi ja siksi ei enää toisessa kuvassa sama toistunut. Nappiajoitus kuvaajalta, siis! :)

Arvioin että kuva on rajaamaton (200-millisen kuvakulma on n. 10 astetta täyskennoisella ja tuplapilarin leveys puolisen astetta).

Reija Satokangas - 14.11.2021 at 22.06 Report this

Kuvaa olen rajannut vähäsen, vasemmasta reunasta etualalla olevan liikennemerkin pois. Täyskennoisella kuvaan. 

Tuo "pilviteoria" vaikuttaa minusta hyvinkin mahdolliselta. Sellaista pilviharsoa oli olemassa. 

Marko Riikonen - 16.11.2021 at 10.14 Report this

Ihan vertailun vuoksi olisi se seuraavakin kuva mukava nähdä.

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.